torstai 15. marraskuuta 2012

Yli polven



 Kun on oikein pieni
voi lentää linnun untuvalla,
nukkua orvokinlehden alla,
kun on oikein pieni.

Kun on oikein pieni,

voi keinua heinässä heiluvassa,
levätä kukassa tuoksuvassa,
kun on oikein pieni.

Kun on oikein pieni,

voi istua lumihiutaleille,
ja liitää maailman tuulien teille,
kun on oikein pieni.

 Neuloin pienelle tulokkaalle pienet sukat. Sukka on kokoa pieni, yli polven, mutta vielä suuret saajalleen.
Kuvauksessa on mukana myös baby born tavaroineen, jonka olen ostanut kirppikseltä. Olisin joskus tarvinnut pienen mallinuken sovitusnukeksi, mutta en löytänyt sellaista mistään.
Nyt kun se osui kohdalleni ja vielä hyväkuntoisena, ostin pois. Kirpulta olen löytänyt myös istuimen ja kengät.
Neuleeni ovat pieniä, kuten nämä lapasetkin. Monet siililapaset olen kyllä jo neulonut, mutta yhtäkään paria en vielä itselleni.
Tadaa! Tämä pari on ihan minulle itselleni.

3 kommenttia:

Kisa kirjoitti...

Suloiset sukat ja ihanat siilit!

TeSa kirjoitti...

Kiitos sinulle.
Pienet sukat ovat aina söpöjä, kun ovat niin pieniä.

Tarjuliini Äippä kirjoitti...

Kaunis on runo. ja reilut sukat pienokaiselle.