Jotain tekevinään

Uusi vuosi oli vasta ensimmäisessä päivässä, kun jo raahauduin työhuoneelleni. Jos totta puhutaan, en olisi sinne mennyt edes käymäseltään, jos miäs ei innoissaan olisi lämmittänyt tilaa.
Ei liiemmin innostanut. Mutta aina alku on hankalaa, siis pitkään valvotun yön jälkeen tekeytyä innokkaaksi tekemään yhtään mitään.

Tänään, vuoden neljäntenä päivänä, olen ahkeroinut lähes jokaisena päivänä työni parissa ja saanut jo jonkinlaisen tuntuman työn tekoon, joka muuten uinuu lämpöisenä pyyhkeiden alla, kun tinailin.

 Työhuoneeni epätasainen lämpö on haitaksi suurille lasipinnoille, jonka vuoksi peittelen työni aina hyvin.

 Iltapäivän seuranani oli radioon liimattu hymynaama ja miäs. Jälkimmäinen hyvänä apuna, kun työtä piti kääntää monikätisesti. Kunhan saan huomenna lisää materiaalia, voi työ valmistuakin sunnitelmallisesti.

Hyvää viikonloppua teille kaikille,