Hopeaa ja harmautta

 Tänä syksynä en aio liiemmin tehdä mitään kukkahankintoja kuistin koristeluihin, vaan hyödynnän häihin tekemiäni istutuksia ja nautimme niiden loisteesta.
Santolina ja murattihan kestävät pakkasta. Santolina paremminkin koko talven.

 Suuret hopeaputoukset molemmin puolin terassin sisääntuloa ovat näyttävät "pikku juopot".  
Kasteluvettä kannu kaupalla, niin loisto on huikaisevan kaunis.

 Kolmas putous lymyilee terassin sisäpuolella, jolloin viidakkomainen tunnelma sen kuin vain lisääntyy.

 Kaidelaatikoissa, kuten sinkkiastioissakin on samaa ihanuutta, lempeää harmautta.
Tähän kun vielä lisätään kivat kynttilävalosarjat loistamaan, niin johan on syksyn tuntua roppakaupalla.

 Olen vähäisillä yhden päivän vapaillani etsinyt kodista sitä punaista lankaa kodinhoidon puolelta. Syystöihin lukeutuu niin monia asioita joista ehdottomasti ykkösenä on ikkunoiden pesu. Se on nyt tehty, kiitos miähen avun. 
Verhojen vaihtoon en suostu, kun niitä ei liiemmin muutenkaan meidän ikkunoissa ole. Mutta pöytäliinojen vaihtoa olen suosinut.

 Olen epätoivoisesti yrittänyt etsiä kauan kadoksissa ollutta tilkkuliinaani, jonka tiedän varmasti meillä olevan jossain laatikossa. Siinäkin olisi hillittyä harmaata, pellavan sävyjä. Koska en sitä mistään löytänyt, niin näytän sitten kakkosvaihtoehtoliinan, joka on ihan liian keltainen minun makuuni tällä hetkellä.

Olen ommellut tämän vuosia sitten, mutta tämähän joutaa mennä takaisin sinne lootaan mistä sen löysinkin. Ei sen nyt näin pirtsakka tarvis olla.