Pitkästä aikaa

Edellisessä postauksessa Instu mietti väsymystilaani häiden jälkeen. Olihan se voimille ottava juhla niin monella eri tavalla.

 Lähinnä minulla on työstä ja aikaisista aamuista johtuva jatkuva väsymys päällä, kun herään edelleen 2-3 krt viikossa jo ennen neljää, jotta ehdin pakkamaan salaattia kasvarille ennen päivätyöhöni ryhtymistä. Hyvät alkulämmittelyt =)
Välillä teen myös sunnuntaisin aamuja, kuten tänäänkin, mutta aloitin vasta kuudelta.

 Työpäivän pituus keittiössä on vaihteleva ja sen huomaa kyllä kotiin päästyään. Nainen on ihan puhki. Minulle uusi ala on työhistoriani 7. ammatti.

 Aamut alkaa puuron keitolla, josta sujuvasti juoksujalkaa jatkamme lounastarjottavan valmistukseen. 
Kahden tehden työsarkaa piisaa, sekä viikoittaisia käveltyjä kilometrejä. Keittiötila ruokasalin kanssa on suuri.
Tykkään työstäni, jossa jokainen päivä on niin erilainen. "Pienet" vesivahingot tuovat omat haasteensa muutoinkin niin kiireisiin päiviin.

Päivätyöni, sekä osa-aikatyön lisäksi olen kevään aikana tarjonnut lasityökursseja lähiseudun opistoille, jotka kohdallani alkavat maanantaina.
Mikä lie, aikapulako, kurssien hinnat, vai missä syy, kun moni mielenkiintoinen kurssi on jäänyt alkamatta tänä syksynä. 

Yksi näistä oli sulatuslasikurssi, jonne ei saatu tarpeeksi osallistujia. Harmi. Olisi ollut mukava saada ohjata tällaistakin ryhmää, jossa olisi voinut tehdä vaikka mitä ihanuuksia.

Vielä on mahdollisuus osallistua joillekin kursseille, opisto-opas esille ja kursseja selaamaan!

Opiskelu kannattaa aina,