Nostin viimeisen jaloritarinkukan upean ja ylvään kukinnon auringon syleilyyn.
Kuinka kauniilta se näyttääkään. Pimeän tammikuun ajan kukinto puski pitkää varttaan.
Juuri oikeaan aikaan kukinto on upeimmillaan.
Keitin puuron ja teen. Kauaa ei mennyt, kun aurinko käänsi kasvonsa toisaalle.
Se hetki oli kaunis.

4 kommenttia:
Auringonvalon ihmeellinen voima!
Kyllä. Hetki näiden kuvien jälkeen aurinko meni pilven taa ja iltapäivän satoi kevyttä pakkaslunta.
Juu tänään se aurinko paistoi niin, että ihan häikäisi autolla ajaessa☺
Eipä ihme jos kukatkin aukkeevat ☺
Positiivisia onkelmia =D
Lähetä kommentti