perjantai 17. heinäkuuta 2015

Viikonlopun viettoon

Niin vain tuli lusittua tämäkin työviikko, vaikka loppua kohden oli havaittavissa jonkinlaista turnausväsymystä jota sitten loivensin eilen nukkumalla neljän tunnin päikyt.
Heräsin illalla puol 8 ja mietin, että mitäs alkas tekemään. Päädyin neulomaan.

Vuosien tauon jälkeen kävimme viikolla miähen kanssa keräämässä ensi talven mansikat pakkaseen. Yläkuvan näkymä, kun laskeudumme kohteeseen. Söin niin paljon mansikoita samalla kun poimin, että olin ähky. Röyh!
Miäs pakkasi seuraavana aamuna yön yli jäähtyneet marjat pakasterasioihin jättäen osan vielä naposteltavaksi sellaisenaan. On ollut aamut aika messeviä, kun saa kaataa maustamattoman jukurttinsa punapalleroiden päälle ja maistaa kesän maun.
Olen ihastunut. Kaikki tuli aivan sattumalta eteen. 
Meinaan nämä sammarit. Suuria, keltaisia pallukoita, ruskeita ja oransseja.
Suuria, valtavia kukintoja on vain niin vaikea vastustaa. Ihan kaameen ihanaa olla töissä puutarhalla, kun on näin huono vastustuskyky. Sammareiden lisäksi pohdin ääneen, että mahdanko tarvita vielä poutapilven taimiakin? Ne sentään jätin vielä ottamatta mukaani.
Kukkamaiden hoito on tällä hetkellä vähäisimillään. Perennat ovat suuria ja reheviä, peittäen maa-alan kokonaan. Sieltä täältä nousee joku törkimys, joka on pakko käydä riipaisemassa pois. 
Liityttyäni facessa useampaan puutarharyhmään, olen huomannut katselevani erilaisia perennoja sillä silmällä - tuokin olisi tosi kaunis. Tosin minulla ei ole mitään käsitystä mihin ne saisin sopuisasti sopimaan ilman, että miäs kaivaa taas uuden kukkamaan.
Miähen kesäloman työlista on mittaamattoman pitkä, eli ensi kesän listaa voisi jo alkaa naputtelemaan. 
1. uusi kukkapenkki.
Viime päivien rankkasateet ja ukkoset mennä viipelsivät ohi, onneksi, tuoden vain sateen hännät ja jossain kaukana kumuavan ukkosen.
Sateetonta ei kuitenkaan ole ollut, vesiastiat täyttyvät ja maahan laittamani sammarit ovat saaneet kasteen päällensä.
Viikonlopun viettoon, kuten otsikossa. Olisiko vain kuin ellun kana, vai paahtaisko taas pää märkänä kotityöstä toiseen?
Toisaalta
Raumalla alkaisi pitsiviikko.
Porissa soi jazz.
Tampereella Tammerfest.
Viikonlopun vieraisille on tulossa humun perhe ja opiskelukaverini. Että kahden päivän vapaa ei isommin veny pidemmäksi, esim.maanantain puolelle, jolloin taas nakotetaan aikaseen aamusta linjalla.
Tuskin pystyn päättämään, kun kotonakin olisi kiva olla. Olen yrittänyt pakottaa itseni työhuoneelleni, ihan vain järkkäämään paikkoja. Parin päivän suunnitelman aikana olen huomannut, että taitaa tästäkin hommasta tulla aikomusta suurempi. Onneksi on melko tyhjät roskikset pihassa valmiina.
Aurinkoista viikonloppua sinulle, 

3 kommenttia:

enkulin käsityöt kirjoitti...

Meillä ukkeli ostaa joka vuosi samettikukkia parvekelaatikot täyteen ja aina pitää olla myös oranssi karjalanneito kaverina.
Olisikohan mitään sillä tekemistä, että olen juuriani myöten karjalainen

Anonyymi kirjoitti...

kauniita ovat samettikukat:)
ja hilppeitä juttusi,mutta ANTEEKSI tuota lusimista,mitä se tarkoittaa??oliko työviikkosi pers*****tä,vai onko joku uusi slangi-sana LUSIMINEN.
;) olen aina luullut että vankilassa vain lusitaan,,,,,
hmm;)
-kerttu-

nätti rätti kirjoitti...

Äitini on jo monena vuonna kasvattanut meille kahdelle tyttärelle (ja itselleen) samettikukat siemenestä. Niiden kukkiminen ottaa aikansa, mutta sitten kun ne aloittavat, sitä jatkuu runsain määrin ensi pakkasiin asti... Hyvää ja rentouttavaa kesää!