Tupla V

Lomamatkasuunnitelmiin kuului, että ajamme laivalta yöksi tyttären perheen luokse, kun sinne on lyhyempi matka kuin kotiin. 
Samalla pääsimme näkemään ihanat mukelot, joiden luona käynti on jäänyt ihan liian vähäiseksi kuluneen kesän kiireessä.

Meidän on kuitenkin helpompi lähteä liikkeelle kuin lapsiperheen. Muistan samaisen ajanjakson omien lasten kanssa kuinka sitä lähtöä ja aikataulua suunniteltiin, varattiin vaatteet, vara-vara-vara-vaatteet, tavarat ja kassit, pussit ja purnukat. Huh!
Niin paljon helpompaa on meidän lapsettomien liikkua lapsellisten luokse, etten edes liiemmin ole pyytänyt kyläilemään, jos eivät itse ole suunnitelleet tulevansa.
Tyttären perheen kesälomalainen on palannut jo takaisin työelämään, joten arki kahden pienen kanssa on ollut opettelua jälleen.

Kuinka ollakaan, on nuorin lapsenlapsistakin saavuttanut jo puolen vuoden iän! Mikä tilaisuus olikaan päästä kuvaamaan häntä ja sisartaan kauniina kesäpäivänä läheisessä puistossa.

Vanessa on oppinut istumaan, mutta ei osaa ottaa vielä tukea kaatuessaan.

Omien varpaiden olemassaolo, ulokkeet, kiinnostaa ja sit ollaankin jo muks.

Oi katso katsetta kirkasta, 
pienen lapsen ihanuutta.

Sain otettua myös sisarkuvan, kun Venla malttoi lähteä keinusta. Keinuminen onkin parasta ulkoilussa.

Voi kuinka olenkaan onnellinen näistä tytöistä, kaikista kolmesta.

Saippuakuplat kuuluvat kesään. Ostimme molemmille vanhemmille tytöille uudet pullot nestettä ja assistenttini, miäs ja vävy puhalsivat pyynnöstä kuplat näihin kuviin.

Vielä ne Venlankin huulet oppivat puhaltamaan omat kuplat.

Isosisko mallia näyttää, kuinka kuplille annetaan vauhtia.

Vaarin pärrä saatiin myös koeistua. Molemmat tytöt pääsivät vuorollaan kyytiin.

Muutama vuosi, että jalat ylettävät näille polkimille ja kädet kahvoille. 
Sitten voikin äidiltä kysyä, saanko ajaa pärräkortin? Omalle tyttärelle en antanut lupaa, kuin mopokorttiin.

Voi sitä vauhdin hurmaa!

Hiukset nousevat pystyyn jo paikkaollessaankin.