Satukirja 2/2

 Kangas inspiroi ompelemaan sammakon. Kurnu lipuu veden pinnassa jättäen jälkeensä vain kevyen veden virtaaman, jota vahvistin lisäämällä paljetteja, kuin lämpimän kesäpäivän veden välke.
Näin jatkuu satukirjan neljän sivun tarinat. Näyttööni kirjoitin jokaiselle sivulle pienen tarinan tai laulunsanat, muistaen tekijänoikeudet.
Huomaa leikattavan kappaleen muoto, josta on ollut aikomus tehdä miehusta, mutta siihen tarkoitukseen se ei koskaan päätynyt. Olen saanut kankaan, joka oli omiaan sammakon reunakaitaleiksi.

 Muovikuulat antavat vihiä, mikä sammakko on kysessä. No, sehän on rupisammakko.

 Ompelin työn taustapuolelle vuorin samalla, kun tikkasin sammakon vartalon muodot. Jätin pienen aukon täyttöä varten ja lisäsin muovikuulat tunnustelua varten. Kun kirjaa liikuttaa, kuuluun kuulien ääni ja tuntu tulee sammakon pintaa sivelemällä.

 Reunoille tikkasin vapaatikkauksella heiniä ja kaisloja kolmella eri värillä. Osaan kasvillisuutta lisäsin vielä pieniä kangassuikaleita.

 Silmiksi ompelin helmet.

 Lämpimistä kesäpäivistä nauttiva mehiläinen lentelee vihreän nurmikentän yllä.

 Reunakaitaleiksi valitsin pilkullisen puuvillan. Kuusikulmainen muoto vaati ympärilleen leveät kaitaleet, että sain leikattua valmiina muihin sivuihin sopivan koon. Tälle sivulle tein koneen valikosta kukkaköynnöstikkauksen.
Mehiläisen taustalle leikkasin ohuen vuorikankaan, tikkasin työn oikealta puolelta ja jätin toisen siiven kärkeen aukon, josta lisäsin 1/4 kinkkupussinpalan. Kun mehiläisen pintaa koskee, kuuluu suhinaa.

 Kesäisellä kedolla kukkivat monet kauniit ja värikkäät kukinnot. Kukkien varret tein neulelangasta, sisksakilla päälle ommellen.

 Kukintoina värikkäät huopapallot ja napit. Lisäsin taustalle kimaltavat paljettilinnut. Mehiläisen tuntosarvet virkkasin ohuesta ommellangasta.

 Tämän sivun inspiraatio lähti metsäisestä kankaasta, tämäkin on valmis pala. Sarjatuotantona valmistuneet kuuset, Mielikissä on samoja, ompelin sivun yläreunaan.
Tikkauslangoiksi valikoitui oranssin sävyt.

 Piirsin ja leikkasin ketun pään, ompelin koneella kuonon päältä valkoisella langalla. 
Lisäsin ilmettä käsinompelemillani korvatupsuilla. Silmissä ja nenässä helmet.

 Vaihdoin vetoketjupaininjalan, että sain ommeltua mahdollisimman reunasta valmiit kasvot.

 Tiukkailmeiset pöllöt huhuilevat kuusimetsässä ja kärpässienet punoittavat sivun alareunassa.

 Lintupöntön taustalla kesäpäivä helakoi. Valitsin pöntön reunoille vihreän nurmikankaan, joka vaati muutaman uudelleen asennuksen. Miten voi nurmensuunta olla niin myrsykyisä, ettei kerrasta, eikä toisesta suostunut kasvamaan ylöspäin =)
Asettelin kankaan monta kertaa nuppineuloin kohdilleen, mukamas, ja vasta kolmannella keralla se suostui suoristumaan. Sama molemmilla puolin.

 Tämän sivun tikkasin muita sivuja tiiviimmin ja sen huomasi heti, kuinka sivu napakoitui. Tässä työssä siitä oli vain hyötyä. En pitänyt yhtään ajatuksesta, että näinkin suuri sivu, 23 x 23, kaatuilee ja on vetelä.

 Oikeaan yläkulmaan piirsin ja leikkasin askarteluhuovasta sudenkorennon limestä ja turkoosista. Kirjoin käsin etupistoilla uloimman päällikierroksen ja koneella tein loput tikkaukset.
Kiinnitin korennon helmivartalosta käsinommellen.

 Viheliäisellä nurmella laiduntavat huopalampaat.

 Valmis sivu täynnä kesäistä lämpöä.

 Sain ommeltua omalla koneella kaiken tämän, mutta kirjan sidonta ei enää kotikoneella onnistunutkaan. Siirryin viimeistelemään työn kouluun teollisuuskoneen ääreen. Taittelin, kääntelin ja ompelin verhojen leveän rypytysnauhan kirjan selkämykseen. 
Kevyt höyrytys ja työ oli valmis.