Muistitaulut

 Pikkutirppojen syntymäpäivät lähestyvät ja ajattelin olla kerrankin ajoissa lahjojen kanssa, (hymiö silmät ymmällään). Työ vie minua tällä hetkellä niin, että käyn vain kotona nukkumassa muutaman tunnin ja taas lähden. Sillä sitten sain tämän yhden viikkovapaanikin niin sekaisin, että heräsin jo puoli viideltä tänä aamuna ja mietin, mihin nyt? Menin katsomaan muutaman elokuvan. Neule eteni muutaman sentin ja sain aloitettua toisen kappaleen neulehameeseeni.  
Viikolla ennätin tarttumaan tähän toimeen ja maalasin vanhat taulunkehykset uuteen sävyyn.

 Tarkoituksenani oli tehdä saman ohjeistuksen mukaan muistitaulut, kuin opintojen aikana tein itselleni.
Näytettyäni valmista työtäni niin miniälle, kuin tyttärelle, sain heti luvan tehdä tehotytöille omansa. Enpäs luvannutkaan, mutta lupasin pitää ohjaustuokion, koska ohjaajaksihan minä valmistuin. 
Eipä tule sitä hetkeä, eikä aikaa, että kaksikko istahtaisi sen verran yhdessä kanssasi askartelemaan, joten olen ajan kanssa ostanut vanhoja taulunkehyksiä, joista pienemmissä oli nämä maalautut kuvat, isommassa kehyksessä en muista olleen mitään.

 Tällä kertaa kultauksia ei putsattu muuta kuin pölystä. Sipaisin ensinnä pienemmät kehykset, jättäen uloimman reunan alkuperäiseen sävyyn ja peitin vain kultauksen. Maalasin ensinnä kohokuvion kauttaaltaan ja korostin kuvioita maalaamalla lehdet valkoisella, kukat pohjasävyä tummella punaisella.

 Kehyksen ilme raikastui huimasti.

 Olen käyttänyt tätä samaa tuotesarjaa lähes kaikkiin kalkkimaalauksiini ja pidän sen mutkattomuudesta ja nopeudesta kuivua. Kierros toisensa jälkeen onnistuu samalla istunnolla, eikä täydy odotella tunteja, että voi maalata seuraavan kerroksen.

 Kokonaan kullatun kehyksen maalasin ensinnä aivan vaaleaksi kolmella kerroksella. Jos työ olisi jäänyt omaan käyttöön, olisin voinut jättää jopa ensimmäisen väripinnan lopulliseksi. Kiva ajopuun harmaa sävy.

 Tässäkin keyhksessä korostin lehti- ja kukkakuvioita, jotka ihmeekseni olivat yhtälaiset pienten kehysten kanssa.

 Kun työt kuivuvat loppuun, tehdään välillä palkkatyötä ja jatketaan, kun ehditään.

 Olin ostanut viime talvena toisen kurssiluokan kaverilta tätä Taalainmaan hevosta, johon ihastuin välittömästi. Yritin löytää sitä ensinnä kangaskaupan kautta, mutta loppuunmyytyä ei pysty myymään metriäkään.
Kangas on ruotsalaista "Leksand mini" desing Carola Bengtsson-Malmströmin suunnittelemaa. Paksu ja napakka kangas oli miellyttävää työstää.

 Näihin taulun sahattiin uudet pohjat varukseltaan. Maali on niin tummaa, enkä alkanut miettimään miten monta kerrosta kangasta sen peittämiseen tarvitaan.
Leikkasin paksua vanua kaksin kappalein/työ.

 Pohdin, että laitanko laisinkaan nauhoja työn pintaan, vain kiinnitetäänkö kuvat nuppineuloin? Päädyin kuitenkin laittamaan ristiin rastiin, kulmasta kulmaan, satiininauhat. Tässä vaiheessa suojasin jo työpöytäni paksulla pyyhkeellä, ettei uusi maalipinta kärsi, eikä uusi työpöytäkään raapiudu.

 Napsuttelin niitit työn taustalle ja liimasin rispaset reunat.

 Satiininauhojen risteämäkohtaan liimasin napin. Jokaiselle eri väri.

 Suurempi taulu ei ole paljoakaan toisiaan suurempi. Vielä synttärikortit, jos ennätän askartelemaan.