tiistai 14. huhtikuuta 2020

Kevät

Kello soitti aamulla neljältä ja katkaisi hyvin alkaneen loma! Järks. Ei paljon unihiekkaa ehtinyt raapimaan, olihan se lähdettävä, kun maantie kutsuu. Lunta tulla tuprutti koko päivän. Ehkä odotin, ehkä moni muukin odotti lumen satavan jonain muuna kalenterikuukautena, kuin huhtikuussa. HUOH!
Pääsiäinen katkaisee talven selän, tai ainakin niin haluan olevan. Pääsiäisen läheisyys saa vielä hetkeksi palaamaan juhlaan, jota vietimme varsin maltillisesti, miähen tehdessä autoremppoja ja minä neulomalla. Nuorimmainen viipyili kanssamme muutaman päivän. Ruokakauppakäynnit ohitettiin, tyhjennettiin jääkaappia ja pakastinta. Oli kiva olla luova ja tehdä mitä kaapista löytyy. Ja hyvin pärjättiin.
Tämän kauniin leikkokimpun kävin teettämässä jo paljon aiemmin. Pienet krysanteemit ja neilikat olivat niin kestäviä, että en teettänyt varsinaista pääsiäiskimppua laisinkaan. Lisäksi olin ostanut muutaman vaaleanpunaisen tulilatvan, joiden kukintahan on varsin pitkäikäinen.
Halusin kukissa olevan samaa sävyä, kuin pöytäliinassa, jonka päärmäsin Pentikin Pionista. Liinassa on kaunis sävy, hyvin harmoninen. Käyn välillä kurkkimassa Pentikin myymälöissä onko heidän jemmoissaan edullisia palakankaita. Tämä kankaanpala on talvilomareissun ostoja Tuurista.
Tässä kuvassa näkyy keittiönkaton mäntyinen pinta. Keittiöremppa odottaa edelleen suunnitelmien ja tarjousten kilpailuttamista. Tässä tilanteessa en halunnut jatkaa suunnitelmia, jos kohta ei ole töitäkään. Ei voi tietää.
Minusta on kiva kattaa kauniisti. Pöytäliinan suojana on kivat kattauslautaset, kevyet muoviset jotka saa nakata pesuun vaikka tiskariin tarvittaessa. Ruokalautanen uppoaa hyvin näiden sisään.
Vehreyttä ei tarvitse kaukaa etsiä, kun nostelen välillä näitä viherkasvejakin keittiönpöydälle. Suojaruukkuna kiva limenvihreä lasinen suojaruukku, joka myytiin 1 € kpl hintaan kukkakaupan loppuunmyynnistä. Kiva raikas väri.
Lyhyt loma ei mennyt nukkumiseen, vaan heräsin aamuisin aikaisin kuuntelemaan pihalta kuuluvaa kurkien huutoa ja joutsenten laulua. Takapihan puoleisella pellolla on näin keväisin melkoiset konsertit, kun lintuparit palaavat tutuille paikoilleen.
Minusta on ihanaa katsella auringonkiertoa, matalalta aamuvarjonsa heittävää sädettä. Kuviin saa kivan lisän, kun katselee kotia eri kulmista ennen kukonkiekaisua.
Narssujen kukinta on kestänyt kauan. Ostin myös paljon muitakin kevään kukkijoita, mutta nyt iski laiskuus ja kylmyys, joka kangistaa jopa huuorintajuni niin, etten suostunut palelemaan edes kukkieni vuoksi.
Olen ollut melko innoissani, no aika innoissani, alkavasta kasvukaudesta, mutta ei minua saa kyllä mitenkään innostumaan asiasta, kun taivas puskee lunta vaakatasossa ja korviin sattuu kylmä tuuli, vaikka katselen pirtiltä =D
Ole miettinyt mihin olen laittanut kaikki ruukkuni? Mitä olin niihin tälle kaudelle suunnitellut? Olen kuin tämä orava, puren pähkinää ja unohdan suunnitelmat. Tai onhan meillä joitain suunnitelmia tälle kesälle, jos ne vaan onnistuu. Osallistumme jälleen Avoimet Puutarhat tapahtumaan, joka on 5.7.2020.
Mukavaa viikkoa sinulle! Kyllä tästä selvitään,

3 kommenttia:

Päden paja kirjoitti...

Voi miten ihania kuvia ja niin kaunista pääsiäistunnelmaa! Kiva kun kevät on alkanut:) Aurinkoisia kevätpäiviä sinne!

satunNainen Paula kirjoitti...

Perunanarsissit odottavat edelleen kellarin tuulikaapissa muovikassissa.
Kun taivaalta vihmoo lunta, ei edes ruukkuistutuspuuhat ole innostaneet...
Pistinpä tuon puutarhapäivän kalenteriini muistiin, taas on kiva syy lähteä maakuntakierrokselle... :o)

TeSa kirjoitti...

Kiitos teille
Kevät on, aamulla oli niin luminen maa, että teki mieli laulaa joulauluja!