Lintujen juoma-allas

 Ulos mahtuu! Mietin aina, että sisälle en kehtaa tuoda enempää, mutta pihalla on vielä avointa tilaa, joten sinne voin tehdä vielä mielin määrin lisää omia hömppäjuttujani. Olin ostanut Granitista lautasen lintujen juottoallasta varten. Tämä on varmaan 40 cm, en kyllä mitannut, mutta arvioin.

Ensimmäiseksi sen reunoihin porattiin kolme reikää, että sain pujottaa ripustuskoukut valmiiseen työhön. Nyt jälkeenpäin miettien, reiät olisi voinut tehdä lautasenreunan yläosaan, että vettä saisi mahtumaan enemmän.

Alkuperäinen suunnitelma käyttää lasia tyssäsi siihen, että halusin jotain valmiiksi ja ihan heti. Otin käyttööni lasinugetit, eli puolilasipallot. Ensin sommittelin nuo suuret sulattamani lasilätkät kohdilleen, otin seuraavaksi pienemmät ja sommittelin ne reunustamaan. Sitten kaikki pois ja liima-tiivistemassa patruunapuristimeen.

Sivusilmälläni huomasin työpöydän reunalla lasityöfiguurin, tinaenkelin, ja minulle tuli kauhea tarve lähteä etsimään tätä keijukaista mihin olin sen jemmannut.

Se löytyi kasvarista, kirpparilöytö vuosien takaa.

Kun olin saanut värit kohdilleen, vihreät nugetit reunoille, täytin lopun pinnasta kirkkailla.

Jos olisin hyödyntänyt lasipaloja, niin niiden väliin ei olisi jäänyt suuria saumoja ja työn olisi voinut jättää saumaamatta. 

Käytin saumaamiseen keittiörempasta jääneen saumalaastin, josta tein melko notkean seoksen, että se valui hyvin kaikkien lasien väliin. Käytin muovilastaa, jolla levitin aineen ristiin rastiin ja jätin työn hetkeksi kuivumaan.

Pienellä superlonpalalla tiivistin massan jokaiseen väliin ja käytin vain vähän vettä puhdistamiseen.

Työ kuivui seuraavaan päivään, jolloin puhdistin pinnat ja työ oli valmiina kuvattavaksi.

Valkoinen saumalaasti tuo kuvion hyvin esille.

Pihalla alkoi rymsteeraaminen, että mihin tää nyt laitetaan. Ensin nostettiin kasvarin lappeen alle, jonka vuoksi kaikki meni ihan sekaisin. 

Lopulta amppelitelineen oli luovuttava valoistaan, että saatiin teline toiseen käyttöön. Telineen kanssa pyörittiin etupihaa ees ja taas.

Keiju keikkui mukana ja pysyi hyvin pystyssä.

Lopultakin paikoillaan suurien tuijien edessä, mutta hyvällä etäisyydellä minun käyttää ja täyttää. 

Tosin näillä lämmöillä vettä saisi olla laittamassa kaiken aikaa, mutta saatan laittaa syksymmällä kynttilöitä lautaselle.

Lopultakin jotain valmista!