sunnuntai 15. toukokuuta 2022

Puutarhurit

 Yhtenä päivänä...aamu oli kaunis. Matkalla parturiin aurinko paistoi ja erityisen kauniisti juuri lehtiin puhkeavat koivut hehkuivat kirkasta taivasta vasten.

Pihatyöt kutsuivat ja kiirehdittiin takaisin kotiin. Pyykit narulle kuivumaan, työvaatteet ylle ja miettimään järjestystä mistä aloitetaan.
Olen muutaman vuoden haaveillut ostavani pienen käsisahan, moottoroidun, jolla saan helposti ilman suurta voimankäyttöä oksat poikki. Ensin näitä oli, mutta sitten näitä ei saanut mistään. Komponenttipula. Luulen, että akkupula. 
Soittelin tänä keväänäkin muutamiin liikeisiin, mutta ei yhtään jäljellä. Jonoon kyllä pääsin. Sitten mun hoksottimet sano räps! pari soittoa ja minulla on oma kone. Siirrätin Huittisten Hankkijasta yhden koneen Hämeenkyröön, josta kävimme lunastamassa tämän 169 € hintaan. 
Latasin akun jo edellisenä iltana, että päästiin heti koekäyttämään. Terijoensalavien oksat on ruohonleikkurille aivan liian alhaalla. Minä saan sammumaan leikkurin joka ainoa kerta näiden puiden alla 😂 Tana! Nyt ei sammu enää. Katkoin oskia niin paljon, että kone ei jumi puskiin kiinni.
Siivosimme oksia ja lehtiä pari kärryllistä. Näyttää siistiltä, vaikka ei nämä puut näy kuin käymällä luhdin takana. Meillä ei ole paikkoja, jotka saa jättää siistimättä, kun sinne ei näy. Nyt en puhu rakennuskasoista, jotka siistiytyy, kun kaikki on valmista.
Minusta pihanhoitoon kuuluu myös rakennuksen taustatkin, ettei pidä selittää, jos sinne joku tulee. Alkavan kesän Avoimista Puutarhapäivistä on tullut jo kyselyjä. Emme osallistu tänä kesänä.
Näiden puiden jälkeen siirryimme leikkaamaan muutaman vaahteran alaoksat. Samalla kevensin marjakuusta muutamalla oksalla.
Väliaika. Oli pakko ladata sahan akku ja oma vatsa. Raivausurakka etupihan rinteessä vaatii aina pienen draivin päälle, että saa itsensä motivoitua hommaan. Norjanangervon leikkaus on roskasta puuhaa. Se kannattaisi leikata usein niin, että 1/3 olisi aina saksien alla. 
Kuivaa, sammaloitunutta, lumen painamaa oksaa on lähemmin katsottuna enemmän kuin 1/3 osaa. Minä otin nämä puskat käsittelyyn ja miäs käppäili moottorisahan kanssa tuonne toiseen päähän leikkaamaan pari syreeniä. Niistäkin vain huonot oksat.
Peräkärry täyttyi nopeasti, eikä yhteen kärrylliseen mahtunut kaikki oksat. Nyt nämä vasta rumia ovatkin, mutta kunhan versovat uutta alkua ja saavat vähän väriä oksiinsa niin hyvä tästä tulee.
Päivä oli eilinen. Hyvässä vauhdissa, työsuunnitelmat muuttuu sitä mukaan, kun keksin mihin just nyt heti pitää alkaa. Onneksi vesisade rauhoittaa tilanteen - 
Äitienpäivälahjani miäheltä 💓
Laskin eilen pionien piipot/ juurakot. Sain 48, joista 22 etupihan kukkamaalla. Saattaa olla, että on niitä enemmänkin. 

3 kommenttia:

KristiinaS kirjoitti...

Ihana pioni! Kaupassa jo näkyi ulkomaisia leikkoja, kauniita. Kyllä nyt on parturoitu puita ja pensaita. Hyvä kun on akkuvoimaa apuna.

Sartsa kirjoitti...

Kesän tullen teillä on upeaa pioniloistoa!
Minäkin manailin parikymmentä vuotta jasmin pensaan kanssa, kun ruohoa leikatessa aina oksat oli tiellä, kunnes pari vuotta sitten tajusin, että voihan näitä oksia karsiakin. ;) Karsiminen voi olla myös "vaarallista" kun innostuu oikein kunnolla. Naapurista hankittu oksasilppuri lisää katkomisintoa. Minulla on vaan oksasakset, ei ole moottoripeliä.

TeSa kirjoitti...

Olen myös nähnyt leikkopioneja! Ne on kauniita.
Kätevä työväline innostaa leikkaamaan.