Pitkä viikonloppu

Arkivapaa, mitä, jos pyydetään toinenkin, että saamme tytöt meidän luokse? Pitkin talvea aina joku sairastui, eikä edes suunniteltu yhteistä viikonloppua. Helatorstai on niin kiinni kesässä, että voitais tehdä jotain ilman toppavaatteita.

Haimme tytöt torstaina ja perjantaina lähdimme yhdessä Tampereelle. Ihan ensimmäiseksi kävimme Kauppahallissa. Vanha, kaunis Kauppahalli tuotteineen, tuoksuineen ja tunnelmineen oli tytöille elämys. Pysähdyimme katsomaan erilaiset tiskit ja olimme jäädä välipalalle, mutta ei löytynyt tyhjiä pöytiä. Teimme pienet makeat hankinnat ja ostimme vaarille makukahvia. 

Sokosta vastapäätä on lelukauppa, jossa meidän piti käydä yhdessä jo ennen joulua mutta aikataulu ei antanut periksi, joten nyt uusi yritys. Täällä olisi viivytty vaikka kuinka kauan! Paljon ihania leluja, oikea aarrekauppa. 

Suuntasimme Tampere-taloon ja siellä Muumimuseoon. Katselin edellisenä iltana aikatauluja ja huomasin, että kuun viimeisen perjantain iltapäiväkäynnit on ilmaisia. Kannattaa tsekata heidän sivut, niin löytyy aina päivitetyt tiedot.

Jäin odottamaan tyttöjen kanssa, kun vaari vei auton parkkiin. Ehdin nappaamaan aurinkoiset kuvat portaissa. Oli kiva, ettei ihan koko viikonlopun satanut.

Museo on kahdessa kerroksessa. Viivyimme, viihdyimme ja näimme. Lasten kanssa on kiva kierrellä, vaikka omatoimimatkailu välillä laittoi etsinnän päälle 😀

Päivän jäätelöannos ei pitkään riittänyt, vaan syötävää piti saada. Ruokapaikassakin oli leikkipaikka, jossa riitti riemunkiljahduksia. Kaikki piti syödä, että voimme lähteä leikkipuistoon. Jokainen halusi päästä uudestaan Pikku 2-leikkipuistoon, jossa kävimme yhdessä viimeksi syksyllä. 

Nämä merenneidot on kuvattu Koskipuistossa, Tammerkosken partaalla. 

Leikkipuisto on suuri ja siellä on paljon kiipeilypaikkoja, keinuja, liukumäkiä ja mukavan varjoisia istuinpaikkoja jalkojensa lepuuttajille. 

Mehän jäimme vaarin kanssa heti ensimmäiselle kojulle, kun ruoka vaati jälkkärin.

Siinä sitten miäs pongaamaan Harri Pesosen, 82, ja nythän on kyse kiakosta. Tänään ratkeaa MM-turnauksen kulta ja Suomi on hyvin vahvasti kiinni siinä kaksin käsin.

Tämä kuva pikkumartoista on kerännyt fasessa jo yli 700 tykkäystä! Tytöt pyysi saada oppia neulomaan minähän kyllä opetan. Raitalangoista jääneet jämälangat oli nopeasti valittu ja minä loin silmukat. Vuorotellen jokainen katsoi ensin selän takaa ja sitten sylistä, kun silmukat liikkui puikolta toiselle. 

Ensin opettelimme otteen, miten se lanka pujotellaan sormien välistä. Se meni yllättävän helposti. 

Puikko-ote oli haastavaa. Mutta silmukoiden neulominen sujui yllättävän hyvin jokaiselta. Välillä.

Nostelin pudonneita silmukoita. Ihmettelin keskellä kerrosta käännettyä työtä. Purin lisätyt silmukat. Käänsin työn oikeaan suuntaan. Kehuin, kannustin, kuivasin käsistä hikisiä silmukoita ja neuloin, kun leikki vei mukanaan. 

Keskittyneitä ilmeitä, kovaa yrittämistä ja onnistumisia! Ihanaa pitkäpinnaisuutta, tytöt 5, 6 ja 7v.

Illalla ennen nukkumaan menoa vielä muutama rivi ja heti aamulla jono pystyyn 😀. En edes aamupalaa ehtinyt syömään, ei tytötkään, kun oli jo neulejono edessä. Yksi halusi neuloa minulle sukat. Toinen itselleen kaulahuivin ja yksi paidan itselleen. Ei se ihan niin nopeasti valmistu, mutta vuosien aikana jokainen heistä voi neuloa mitä haluaa, kun oppi on ilo. Ehkä sain tartutettua neuloosin lastenlapsiin.

Muistan omat ensimmäiset käsityöni hyvinkin. Ihan en aikajärjestystä, mutta ruskea virkattu myssy nukelle. Ei mennyt oppi heti sormiin, vaan lähdin ulos leikkimään. Äidin opetuksessa.

Patalappu, joka kapeni kapenemistaan. Mummun opissa. 

Kerhossa virkkasin ja aika pienenä olen tehnyt jo ensimmäiset "siistit" neule- ja virkkaustyöt. En ole ollut paljon yli 10, kun ensimmäiset tilaustyöt olen luovuttanut.

Jokainen sai mukaansa valmiin neuleen, jonka neuloin loppuun ja viimeistelin. Siinä näkyy omat silmukat, muisto kivasta viikonlopusta ja yhteisestä tekemisestä 💓