Nukkekotien kanssa on ollut alkuvuosi melko hiljaista. Minua on pyydetty kuvaamaan osa taloistani uudestaan ja sen teen, kunhan luonnonvaloa on tarpeeksi. Lisävalolla kaikki näyttää hyvin valjulta, liikaa varjoja ja väärän värisiä, että en tee sitä nyt ihan lähiaikoina.
Tämän päivityksen pohjat olen tehnyt jo ennen joulua, kun ajastin kaikkien Nukkekoti Väinölän adventtikalenterin kauniit kitit valmiina. Sen jälkeen en saanut uutta vauhtia päälle, mutta nyt kun pääsin käymään vuoden ensimmäisillä nukkekotimessuilla Tampereella viime viikonloppuna, niin kuvasin heti kaikki ostokseni ja ne ovat nyt tämän päivityksen lopussa.
Kuvailin tuon kauniin skylark miniatyyrikittejä myyvän Panty-kaapin vaihe vaiheelta, että sain sen hiiritaloon astiakaapiksi.
Tämä on maalattu akryylivärein, kun olen käyttänyt jo kaikki kalkkimaalini, enkä ainakaan vielä tunne tarvetta lähteä ostamaan uusia purkkeja. Sekoitin vaaleanpunaisen sekaan vähän valkoista ja kulmiin lisäsin sitä näkyvämmin.
Hyllyt, laatikoiden ulkopinnat ja sisus on valkoisia. Samoin hyllyn takaseinässä on kevyt valkoinen maalisipaisu. Valmiit pinnat kuivuvat nopeasti, joten uusintakerros on helppo tehdä jo saman iltana.
Skylarkin kaappi on valmistettu maissitärkkelyksestä ja on biohajoava. Se ei sisällä myrkyllisiä aineosia. Tämä ei ole lasten leikkikalu, koska siinä on pieniä osia.
Rustassa oli ennen joulua näitä kivoja miniatyyri juttuja ja minähän tarvin hiiritaloon vintille tikapuut. Puuvalmiina ne oli tosi kelmeät, joten väriä pintaan.
Ensin maalasin aiemmin syksyllä kynttiläkaapin välihyllyn, josta jäi maalia näihin tikapuihin, että korttipohjiin. Varsin riittoisa väri.Valmiin pinnan kuvioin vielä iloisin väripilkuin ja askelmat hopeoin maalikynällä.
Aurinkoisia päiviä varten on nostaginen keinu kirpparilta.
Niin paljon mahtuu elämää pieneen taloon 💓
TERHIEnsin sovittelin näitä keittiöön. Sopisi hyvin kooltaan ja väri olisi kiva. Yhteensopivat.
Kaikki vaihtoehdot pitää kokeilla, kun oli vielä hyvin tilaa.
Astiakaapille ei jäänyt kuin yksi huone ja siitä tuli salin kaluste.
Olin tyytyväinen, että maltoin katsella viinilaatikkoa tarpeeksi kauan ja tehdä tästä kolmikerroksisen. Muutoin tätä materiamäärää en olisi saanut mitenkään sopimaan tähänkään taloon.
Kun kaappi oli nurkassa kaiken muun materian siirtely järjestyi helposti kohdilleen. Ylimpään kerrokseen, vinttiin, olin tehnyt varastohyllyn pienestä valmiista rasiasta, johon oli katkonut balsasta kolme hyllylevyä. Sain värisävystä lähes saman, kuin alkuperäinen on. Liimasin hyllyt kohdille ja järjestelin tavarat paikoilleen. Nuo vihreät pienet astiat on YvesRocherin tuotteista, joissa on ollut voidetta. Jouduin liimaamaan ne kiinni toisiinsa, kun ne kaatui ja putoili hyllyltä heti, kun selkäni käänsin.
Tuohityöt olen saanut Sastamalan opiston tuohityökurssin opettajalta. Nyt ne saivat kivan paikan täältä vintiltä.Juhlavalonauha, Rusta. Kaunis uuni on muistaakseni Vapriikista.
Vasemmassa alareunassa vihreä virkattu pussi on Kristiinalta. Siinä on kevätkylvöihin simeniä, tosin jo hiukan vanhoja, 2010. Kristiinalta olen saanut tämän talon mintunvihreän kaluston, joista vintissä on jalkarahi. Käänsin seinää päin sen suunnan, kun kahdesta jalasta on osa pois.
Talon katolla vartioi pöllöAurinkoisia päiviä varten on nostaginen keinu kirpparilta.
Niin paljon mahtuu elämää pieneen taloon 💓
Tässä lauantain messuhankinnat Tampereen nukkekotimessuilta, jotka pidettiin kauppiksella. Paikalla oli noin 30 myyjää, sisäänpääsy oli ilmainen. Osa tuotteista oli pussitettu yhteen nippuun. Suurin osa on käsintehtyjä, keräilytuotteita.
Niiden valintaan ei voi käyttää paljon aikaa, jos mielii olla nopea. Paikalla oli paljon asiakkaita. Minulla oli mukanani pieni käteeni sopiva kovakuorinen kannellinen rasia. Kun sain sen täyteen, oli aika lähteä kotiin.
Me, oikeassa yläkulmassa.
9 kommenttia:
Noista maalauskuvista huomaa, miten suuri ero tulee maalaamalla. Aivan pienikin juttu, niin kuin eriväriset pilkut tekevät lopputuloksesta paljon ilmeikkäämpää.
Kaikki on niin söpöjä, että toivoisin tuollaisia ihmisten koossa meille ;)
Oi miten kivoja minipakkauksia! Tuttujakin tuotteita. Oi, mä muistan tuon virkatun korin ja siemenet. Ja siitä onkin jo kauan aikaa, ehkä ei enää näpit noin pieneen työhön taivu.
Nyt loksahti leuat auki....
saankohan niitä enää koskaan takaisin....
Siis WAU-WAU- ja WAU!!
Kiitos, te ihanat!
Apua mitä ihanuuksia. Nuo tuohivirsut ja kyltit, ihan mielettömiä!
Kiitos Saija. Tuohitöiden open kädet ovat kyllä kultaa, kun tuollaisia osaa tehdä.
Ihana hiirulaistalo!
Ja mainioita löytöjä minimarkkinoilta! Silmiin aina silloin tällöin osuu mainoksia noista tulevista nukkistapahtumista, mutta olen jättänyt väliin. Kohta 30 vuotta sitten ostettu nukkekoti odottaa yhä kokoamistaan ja kalusteitakin löytyy jemmasta jonkin verran... Eläkepäiviä odotellessa...
Mitään ei kannata jättää sitten, kun, joskus, eläkkeelle, vaan nyt ja vähän. Joka viikko, tai kerran kuukaudessa hetki tälle, on paljon vuoden aikana.
Lähetä kommentti