Nukkis ja villat

 Viikonloppuna oli paljon kivaa, joten kello soittamaan aikaisin ja liikkeelle! Suuntasimme nokan kohti Lahtea, jossa oli miniatyyrimarkkinat. Menomatkalla jaloittelimme Lammilla Puutarha ja Puisto puutarhamyymälässä, josta edellisessä kerralla tein kivoja löytöjä. Tällä kertaa ei voitu vain jäädä ihailemaan pitkäksi aikaa, vaan teimme nopean kierroksen.  

Markkinoilla oli mukanani kaksi pientä kippervaarea joihin voin turvallisesti laittaa pienet ja helposti hajoavat aarteeni. Tästä on tullut tapa vuosien varrella, kun markkinoilla on aina pientä kaahailua ja ryysistä tapahtuman alussa, ei ole tyhmää suojata omiaan huolella. Ostojen suhteen olin hyvin harkitsevainen. Mietin ja mittailin mielessäni vaihtoehtoja, mutta kun tapahtumassa on paljon itsetehtyä, ei koskaan tiedä mitä löytää. Vain yksi seinää vasten tuleva pöytä jää nyt odottamaan tulevaa, muuten kaikille löytyi paikka helposti. Kaapin muokkaan vielä ennen käyttöä. 

Markkinoiden jälkeen kävimme Kärkkäisellä ensimmäisen kerran. Johan oli tavaraa! Miäs panosti työhousuihin, minä kenkiin. Lankahyllyjen kohdalla kävin silittelemässä villoja, mutta sunnuntai mielessä, jätin käynnin vain silittelyyn. Kotimatkalla nautimme Kaivannon kahvilassa pehmikset ja katselimme Näsijärven kaunista maisemaa. Nukkisostojen jälkeen olikin jo sunnuntai.

Napit 1 €/ pss

Leineperin ruukissa Ulvilassa oli kiva ja itselläni hymyn korviin nostattava tapahtuma Villa-ruukki. Tapahtuma oli molempina päivinä, mutta me valitsimme syystä jälkimmäisen, eli kaatosateisen sunnuntain 😐

Villamarkkinoilla oli kotimaisen villan myyjiä, työpajoja ja -näytöksiä ja käsityötarvikkeiden ja villatekstiilien vaihtotori. Paikalla ei ollut paljon väkeä, mutta tasaisena virtana tuli aina muutamia vastaan. Keli oli aika karsea. Minä varustauduin kumisaappain, koska ennenkin näissä tapahtumissa käyneenä voin kertoa, että märkää on!

Lämpöä tuli näyttelyn väreistä, materiaaleista ja luovuudesta. Otin muutaman kuvan. 

Lankahoukutuksia oli paljon. Silittelin, hypistelin ja juttelin lähes kaikkien myyjien kanssa. Ihastelin värien harmoniaa, mallineuleita ja mietin kuumeisesti, kuinka paljon voin adoptoida uusia palleroita.

Kotimaisen villan kysyntä ja arvostus kasvaa. Nuoret sukupolvet ovat ottaneet huolekseen pitää kotimaisen villan tuotannossa ja luoneet sille markkinat. Meidän lampaiden villat poltettiin huonon kysynnän vuoksi, kun aikamme olimme niitä säästäneet. 

Seuraavat lähialueen villamarkkinat on Hämeenkyrön Jumesniemessä 27.7.2024, Folkkia ja villaa. 

Omat ostokseni eivät olleet suuret, mutta suuremmoiset. Pikku Pässi ja Sorja.

Ennenkokemattomat ja Helmiäinen.

Lankavarastoni päivityksessä ei tullut vastaan mitään yllättävää. Tai noh, pölypalleroita, joita en muista säilyttäneeni lattialla 😉

Terhi