Kevät kutsuu pihalle

Viikonloppuna sää aivan villiintyi! Lämmintä, pilvetöntä taivasta ja paljon aurinkoa. Luhdin ovi avattiin ja kannettiin puutarhaan pöytä ja tuolit. Pian pöydän pintaa peitti kukkalautanen, mehiläisten herkkubaari oli avattu. Sain jälleen kukkakauppiaalta pääsiäiseltä jääneet hyasintit, jotka istutan maahan myöhemmin.

Kuvasin pörriäiset 0,5 metrin etäisyydeltä.

Tämän vuoden puutarhatyöt aloitettiin juurikin puutarhan puolelta. Tarkoituksena oli jatkaa leikattujen tuijien muotoilulla, ruusukaaren suoristamisella ja kukkamaan siistimisellä. Saattoi siinä omenapuukin saada moottorisahaa.

Muistan vielä hyvin ajan, kun tämä kohta pihastamme oli kiinnostavin ja sitä laitettiin paljon. Sitä se on vieläkin, kiitos kahden kasvihuoneen, paikka on muuttanut ilmettään entisestään. 

Näiden tuijien istuttaminen on tehty kauan aikaa sitten, kun kesäistutukset tyhjennettiin ja mietittiin mihin hyvin kasvaneet tuijat laitetaan. 

Tähän ne jäi ja niiden väliin tehtiin leveä kävelypolkukin. Joskus olen raivannut polun esiin, katkonut puiden alta isompia oksia, mutta piankos ne ovat taas polut umpeutuneet.

Kun hommaan ryhtyy se tehdään, eikä jäädä miettimään josko sitten toisella kertaa. Minulta ei puutu rohkeutta käyttää koneita, mutta moottorisahaan en halua käydä käsiksi. Uusi pensasleikkuri tuli testattua ja voi että miten tuli väljää, tasaista pintaa ja kauheasti sotkua =)

Huhtikuu, maa on vielä ihan vaiheessa, mutta innostusta on jo päästä aloittamaan ja nauttimaan tulevasta kasvukaudesta.

Ruusukaari oikaistiin, mutta se saattaa vielä vääntää mihin sattuu. Katkoin ruusun pitkäksi venähtäneitä varsia ja miäs kiepautti osan kaarta myötäilemään. Vesialtaan päältä ei poisteta vielä suojusta.

Kaaren takaa näkyy tuijien leikkauksen jälki. Alhaalta on ihan tyhjää ja ylhäältä latva ei hipaise pilviin. Nyt valo ja tuuli pääsee kukkamaalle, eikä  puskakasvusto varjosta kasvua. 

Olen teputtanut tuolta välistä edestakaisin, poistanut vaarallisia oksatappeja tarpeen mukaan niin ylhäältä, kuin alhaaltakin. 

Iitraillut näkymää suunnasta, jos täältäkin. 

Jollei kasvusto tästä tykännyt, se näyttäköön kasvunmerkit! Suunnitellaan sitten tilalle jotain muuta. 

Työhuoneella vihertää jo hyvin. Muutamassa viikossa on jo näkyvissä kasvunmerkit ja loput joutaa komppariin, kun ennätän kantamaan.

Ensimmäiset verenpisarat alkavat pian kukkimaan. 

Nämä ovat viime kesän kasvustoa. Nyt näistä jo näkyy leikkauskohta.

Aurinkoista päivää juuri sinulle, Terhi