Laitetaan kevättyöt alkuun ja tyhjennetään ensin kellarissa talvisäilytyksessä olleet viherrykset. Siis, syksyllä vihertäneet. Meidän kellarin ilmanvaihtoa on paranneltu jatkuvasti, mutta siitä huolimatta se on kovin kostea ja siksi kasvu näyttää pystyyn kuolleelta. Sitä ne eivät kuitenkaan ole, mutta saa kulua aikaa ja auringonvaloa, kun näistä tulee vihreitä jälleen.
Suurin osa kasveista kannettiin työhuoneeseeni, vain muratti ja lankaköynnöksen veimme kasvariin. Ensimmäinen kylpyamme käännettiin sadevettä varten paikoilleen ja näin saan kannettua kasteluvettä kannu kaupalla.
Sen jälkeen pääsimme kiinni varsinaisiin kevättöihin. Etupihan neljän tuijan latvat alkavat olla korkeuksissa ja kasvusto niin tuuhea, että valo ei pääse läpi ympärillä oleviin perennoihin. Olen joskus vuosia sitten poistanut alimmat oksat, mutta se ei enää riitä.
Sen jälkeen pääsimme kiinni varsinaisiin kevättöihin. Etupihan neljän tuijan latvat alkavat olla korkeuksissa ja kasvusto niin tuuhea, että valo ei pääse läpi ympärillä oleviin perennoihin. Olen joskus vuosia sitten poistanut alimmat oksat, mutta se ei enää riitä.
Haluan muutosta ja kokeiluahan tämä on, kestääkö tuija rankkaa leikkausta?
Pitkät A-tikkaat alle ja ei kun ylöspäin. Minä katson kuistilta kuinka paljon on tarpeeksi paljon ja siitä poikki.
Miäs hävisi piiloon, mutta sahan ääni kuului.
Eikä aikaakaan, kun latvat oli pistetty poikki ja suurimpia harotuksia karsittu. Vielä täytyy katsoa, jos puskaleikkuri on toimintakunnossa, voin siistiä puista muodokkaampia.
Sama homma puutarhan tuijille, latvat poikki ja valoa näkyviin. Leikkasin muutaman pitkäksi venähtäneen oksan ihan oksasaksilla pois, että kulku alueelle on helpompaa.
Vaikka aurinko on jo lämmittänyt lempeästi, maa on kylmä. Tällä korkeudella routa on 120 cm syvällä.
Puutarhan tuijassa on kahtena vuotena ollut harakanpesä. Oksista ja risuista tehty pesä on suurikokoinen ja kiinni niin maan perusteellisen tiukassa.
Yhden päivän aikana ehtii kaikenlaista, kun ottaa työhanskat käteensä. Siistittiin kuistinkaiteelta talviasetelmat pihanperälle ja laitoin sipulikukat tilalle. Hyasintin makea tuoksu keräsi pörriäiset ympärilleen, muut kukinnot ovat vielä vähän vaiheessa aueta.
Sitten päästäänkin jo väri-ilotteluun, kun reposet näkyivät monena iltana ja yönä.
Kodin lämmössä on kasvuun lähtenyt uudet daalian juurakot. Päädyin ostamaan uudet, kun edelliset olivat aika nihkeitä, eikä kannattanut säästää. Nämä saavat juurtua rauhassa ensin muovipussissa ja siitä siirrän ne ruukkuihin.
Pienet taimipotit ovat vielä hyvässä kasvussa. Tässä on petunian, verenpisaran ja pelargonian alkuja.
Verenpisarat latvoin kaksi viikkoa istutuksen jälkeen, mutta pelakat jurnuttaa vielä.
Pitkät A-tikkaat alle ja ei kun ylöspäin. Minä katson kuistilta kuinka paljon on tarpeeksi paljon ja siitä poikki.
Miäs hävisi piiloon, mutta sahan ääni kuului.
Eikä aikaakaan, kun latvat oli pistetty poikki ja suurimpia harotuksia karsittu. Vielä täytyy katsoa, jos puskaleikkuri on toimintakunnossa, voin siistiä puista muodokkaampia.
Sama homma puutarhan tuijille, latvat poikki ja valoa näkyviin. Leikkasin muutaman pitkäksi venähtäneen oksan ihan oksasaksilla pois, että kulku alueelle on helpompaa.
Vaikka aurinko on jo lämmittänyt lempeästi, maa on kylmä. Tällä korkeudella routa on 120 cm syvällä.
Puutarhan tuijassa on kahtena vuotena ollut harakanpesä. Oksista ja risuista tehty pesä on suurikokoinen ja kiinni niin maan perusteellisen tiukassa.
Yhden päivän aikana ehtii kaikenlaista, kun ottaa työhanskat käteensä. Siistittiin kuistinkaiteelta talviasetelmat pihanperälle ja laitoin sipulikukat tilalle. Hyasintin makea tuoksu keräsi pörriäiset ympärilleen, muut kukinnot ovat vielä vähän vaiheessa aueta.
Sitten päästäänkin jo väri-ilotteluun, kun reposet näkyivät monena iltana ja yönä.
Kodin lämmössä on kasvuun lähtenyt uudet daalian juurakot. Päädyin ostamaan uudet, kun edelliset olivat aika nihkeitä, eikä kannattanut säästää. Nämä saavat juurtua rauhassa ensin muovipussissa ja siitä siirrän ne ruukkuihin.
Pienet taimipotit ovat vielä hyvässä kasvussa. Tässä on petunian, verenpisaran ja pelargonian alkuja.
Verenpisarat latvoin kaksi viikkoa istutuksen jälkeen, mutta pelakat jurnuttaa vielä.
Terhi





















Ei kommentteja:
Lähetä kommentti