tiistai 31. tammikuuta 2012

Ihan kipsissä














Vastasin taas yhteen tekstariin kesken työni, että olen ihan kipsissä, en pysty vastaamaan. Jolloin minun piti heti tarkentaa, että käteni on ihan kipsitöhnässä, näppikset jumii likaisin käsin.

Opinnot ovat jatkuneet yhteistyöprojektilla puhaltajien kanssa. Kävin minäkin puhkimassa pilliin, ei ollut hyvä päivä. Kupla puhkes!No tässä työssä ei paljon tarvinnut puhallella, kun puhaltajat jelppas tasopuolen opiskelijoita. Kipsimuotit tein hiekkavalua varten, joka sitten yhdistetään omaan työhön. Ensin luonnostelin oman piirrokseni, jotta sain aloittaa kipsimuotin kaivertamisen.













Oman kaiverrinsettini olen ostanut kirppikseltä, ajatuksella, että saatan joskus tarvita tällaisiakin. Tässä projekstissa ne kyllä lunastivat paikkansa, näppäriä ja teräviä pehmeän kipsin muotoiluun.

















Osa kaivertimistani päätyi upouuteen penaaliini, jonka sain Thaimaan tuliaisina. Kiitos S-L!
Valmiit hiekkavalutyöni ovat hiontavaiheessa, jonka jälkeen pääsen jatkamaan piirrostani aina valmiiseen työhön saakka.

sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Pelit ja langat


















Viikonloput menee nopeasti, kun yksi päivä on aina varattava pelireissuun.

Siitäkin huolimatta, että poika ei pystynyt pelaamaan leikkauksen jälkeen kuin satunnaisia minuutteja, olen lähtenyt mukaan koko päivän kestäville matkoille.Eilen näin pitkästä aikaa pojan pelaavan sellaisella otteella, mitä on totuttu näkemään ja se tuntui hyvältä. Rikkonainen kausi on saanut pojan mielen apeaksi, kun ensin menee hyvin ja aina tullaan lähtöpisteeseen takaisin. Ehkä nämä kevään sarjapelit onnistuisivat syksyä paremmin.
Koskaan en lähde reissuun ilman käsityötä. Tälläkin kertaa matkassani oli kaksi lankapussia, toinen päivänvalossa tehtävä ja toinen illan pimeyteen.













Hyvä aasinsilta jälleen, langat.
Meillä on yksi huone, joka ei ole koskaan talomme historian aikana ollut sen oikein nimetyssä käytössä. Vaatehuone.
Sinne ei vain yksinkertaisesti ole koskaan sopinut vaatteita, jos nyt ei lasketa hyvin pakattua morsiuspukuani tukevassa pahvilaatikossaan.
Vaatehuone on aina pyhitetty osalle lankojani, kankailleni ja kaikille tietokoneen osille. Tila ei ole suuren suuri, mutta ei sinne peräseinällekään ole koskaan ylettynyt, kun lattia on täynnä lankakorejani.
Joulun välipäivinä minun piti ahkeroida sen verran, että olisin hiukan järjestellyt lankojani kasaan, mutta mikä lie väsymys tai haluttomuus moiseen puuhaan sitten tulikaan.
Tänään yritin hakea tiettyä kankaanpalaa, mutta enhän minä päässyt alkua pidemmälle. Oli pakko siivota ne langat pois jaloista.

Langanjämiä, voi pojat mikä määrä niitä onkaan kerääntynyt vuosien neulomisen ja virkkaamisen jäljiltä!
Korit pursusivat yli reunojen, joten hain kodinhoitohuoneesta yhden suuren pärekorin, johon kippasin osan langoista.
Eihän tämä mikään kaunis näky ole, mutta saa jäädä silmiteltäväkseni, ettei asia pääse unohtumaan. Tästä kasastahan on vaikka mihinkä.
Olen kerännyt kaikki langanjämät aina talteen, tämä on mahdollisuus, ei ahdistus.
Neulepeiton langat ajattelin ihan ensinnä plokata pois. Lapasiin sopivia lankoja keräsin jo omiin koreihinsa ja pojalle pipa langat.
Mikään kiire näillä ei ole, kun ei ole ollut tähänkään mennessä, mutta oli ihan hyvä huomata, että onhan näitä aika kasa taas kerääntynyt.













Se kangas jota olin etsimässä on ties missä. Ei se ollut ainakaan vaatehuoneessa.

lauantai 28. tammikuuta 2012

Tuoksulyhty














Pidin kotonamme tammikuun puolivälissä PartyLite - kutsut. Kuluneella viikolla sain suuren paketin, josta riittikin jaettavaa moneen pussiin. Tuoksu on vallan huumaava, kun avaa suuren laatikon, oikea tuoksujen sekamelska.
Uuden kuvaston nähdessäni ihastuin tähän valkoiseen tuoksulyhtyyn, joka toimii sähköllä. Pieni pala ranskalaista vanillaa ja huoneeseen leviää kepeä tuoksu. Ah, ihanuus.Pikkuinen kannu on snufferi, kynttilän sammutin, jonka aluslautasen päällä voi polttaa tuikkivaa.
Omaan tilaukseeni kuului lisäksi paljon kynttilöitä, joita poltan ympäri vuoden.

















Reipasta ja raikasta lauantaita sinulle. Ulkona kipristelee reilun - 12 ' pakkanen,

perjantai 27. tammikuuta 2012

Nämä oli saatava


















Kirppis, tuo kaiken ihanuuden arreaitta, tarjosi minulle edullisen ostomahdollisuuden tähän virkkauskirjaan.

Peruin kirjakerhotarjouksen ja heti sen jälkeen kaduin.
Monessa kirjakaupassa selailin kirjaa, mutta aina jätin ostamatta, kunnes sen oli tarkoitus päätyä ostoskoriini kirpparin pöydältä.
Värikästä todella ja kaunista. Ihana kirja.Prisman kirjapuolelta löytää joskus edullisia poistokirjoja, kun vain malttaa käydä ruokaostoksillaan penkomassa tarjontaa.
Mosaiikkia eri tekniikoilla onkin tullut opiskeltua ihan viime vuosina opinnoissaan, mutta vapaa - ajalla en ole tehnyt montakaan työtä itsenäisesti. Josko tämän kirjan ajoittainen selailu vaikka innostaisi suunnittelemaan jatkuvasti kasvavista värilasinpaloista jotain kivaa.

















Tähän neulekirjaan päädyin, kun kävin vaihtamassa nuorilta saamani joululahjakirjan. Kirjahyllyssäni oli entuudestaan sama Tilda - kirja joka kuoriutui lahjapaperista. Sain ostokuitin ja tein kirjan kanssa oman valintani. Välirahan kanssa päädyin tähän uutuuteen jota olen selannut ja selannut. Huokaus miten ihania neuleita.

torstai 26. tammikuuta 2012

Rrraitaa


















Laitoin maanantai aamuna pehmeän paketin postiin ja osoitteeksi tyttären ovinumeron. Paketin sisälle pakkasin pitkät, yli polven sukat Novitan Tico Ticosta neulotut.

Vielä en ole saanut kuulla, että oliko ne sopivat, kun mittailin valmiit neulomukset omiin venkuroihin kinttuihini.Ajatus neuloa pitkät sukat tuli, kun tiedän tytsin liikkuvan pyörällä koulumatkansa. Kylmiin päiviin hiukan lisälämmikettä. Tytsin pyörä ei tosin ole näin lumen peitossa, kun miniän pyörä oli sunnuntaina =)

















Näin ihanan värisiä sukkia ei täydy piilottaa pitkien housujenkaan alle koko päiväksi, vaan voi jättää näkösälle pidemmän tunikan kaveriksi.
Sukat neuloin aloittaen kärjestä ja kantapäihin väänsin tiimalasit.
Raidottuvien lankojen ikävyys piilee siinä saman raidan etsimisessä. Lankaa joutuu hiukan katkomaan ja hukkapätkiä jää aina.

















tiistai 24. tammikuuta 2012

Tulppaanit kukkivat


















Iltapäivän sininen hetki.
Puutarha on täynnä ihastuttavia lumitorneja.

Kaiken tasaisen päälle on kasaantunut kunnon kuorrute valkoista mössöä, kuten poika itsensä ilmaisi lähtiessään jälleen kerran tuuppaamaan lumikolaa.Kummitätini kysyi, että onko meillä lumilinkoa? Ei ole. Traktorikaan ei lähde käyntiin ennen kesää, se kun viettää jo ansaittuja eläkepäiviä näin talvisaikaan.


















Minun piti päästä tänään käymään huvimajalla. Polven korkuisessa hangessa oli kiva tallata, tosin jalka upposi nurmeen saakka ja saapas hörppäsi lunta joka askeleella.













Kävimme viikonloppuna kirppiksellä ja mielessäni arvoin, että ostanko, enkö osta lautasta.

















Olin ihan varma, että meillä olisi jo ollut samanlainen, mutta eipä ollutkaan. Onneksi ostin pois kulkeksimasta.Tulppaanilutanen sopii täydellisesti aiemmin ostettujen joukkoon.














Keväinen kuva ja ihanan värinen. Tykkään näistä lautasista aina vaan enemmän ja enemmän.
Sopivat täydellisesti huvimajamme tyyliin.

torstai 19. tammikuuta 2012

Silkkiperhoset


















Hupsista keikkaa, kun viikko on mennyt kuin pehosen lento.
Koulussa on tehty pitkää päivää silkkipainon parissa. Aikasin aamusta ajelin takaisin kouluun pienessä lumituiskeessa, vaikka tuntui että juurihan minä sieltä vasta lähdin.
Silkkipainanta oli minulle ihan uusi juttu, jossa en laisinkaan pystynyt ennakoimaan mitä seuraavaksi tehdään. Oli siinä miettimistä monella muullakin, mutta saatiin me jotain valmiiksikin. Ainakin kunnolliset painoseulat. Seulakangas (100) oli ensinnä viedä meistä työvoiton, mutta kunhan saatiin oppia oikeasta tekniikasta, onnistui kankaan pingottaminen leikiten. Muutamalla hikikarpalolla.
Emulsioaineen laittaminen vaikutti kerholaisen räpellykseltä, sormivärimaalauksen ensimmäinen oppitunti. Töhnää valui kaukalosta hiukan liikaa. Uusi yritys ja taas pääsi jatkamaan seuraavaan vaiheeseen.
Koska koululla ei ole pimiötä, tehtiin sellainen yhdestä luokasta. Siellä sai kuivattua seulan valotusta varten.
Valottamisestakaan ei ollut mitään aiempaa kokemusta, jokin hämärä muisto lapsuudesta, kun isä teki kotona valokuvia.
Seulan valottamiseen otettiin yksi vessa viikoksi käyttöön =)
Siellä oli ajoittain kovin ruuhkaista, kun jokainen vuorollaan teki oman seulansa valotusta.
Ensimmäinen kokeiluni kalvolla ei onnistunut, työ jäi alivalottuneeksi. Jouduin aloittamaan homman alusta, eli pesemään emulsion pois. Uusi yritys filmityspaperilla ja -nesteellä antoi toivotun tuloksen ja näin pääsin jatkamaan työtäni paino vaiheeseen.
















Ensimmäiset painot tehtiin ikkunalasille ja illan aikana innostutiin asiasta ajattelematta sen enempää. Syntyi sitten lisää perhosia eri laseille.
Maali oli matalapolttoista mustaa pigmenttiä, joka sekoitettiin balsamiölyyn ( tärpättiohenteinen).
Kun muokkasin kuvaa Photoshopilla ei liiemmin ollut mitään mielikuvaa mihin nämäkin taas lennähtävät.













Ehkä ne ajan kanssa löytävät paikkansa ja luulen, että lisääkin on tulossa, kunhan ensi viikolla päästään oikein vauhtiin.

Lisää tekniikasta ja materiaaleista kannattaa katsoa Seriväri.fi tai Emotuotanto.fi.

















Viime päivinä on iskenyt suunnaton ahdistus, koska opintoni ovat loppusuoralla ja työpaikan haku edessä.

Olen katsellut tarjontaa, joka on todella ankeaa katseltavaa. Kävinpä kuitenkin ilmoittamassa halukkuuteni työmarkkinoille, jossa en ole ollutkaan viimeiseen viiteen vuoteen. No sekin ahdistaa.
Minulla pitäisi olla valmiiksi "nuotitettu" kalenteri missä ei ole mitään ennalta arvaamatonta.
Onneksi on tuota lunta pihassa monta kolallista, miäs kaukana, saan puskea hiki päässä kulkureittejä auki.

Katselin tämän blogini tilastoja. Olette jättäneet paljon mukavia kommentteja, 6 925 kpl. Se on paljon.
Rentoa oloa ja mukavaa torsantaita teille kaikille tämän musiikin parissa,

maanantai 16. tammikuuta 2012

Kolmannet














Kun alkuperäisiin langankäyttösuunnitelmiin tulee muutos, joutuu toistamaan itseään jatkuvasti. Tässä on tulos, kolmannet sukat samasta langasta.

Regian Hand dye Effect lankaa on jäljellä vielä tämänkin parin jälkeen ainakin kahteen sukkapariin. Mielenkiintoni sukkien neulomiseen ei ole suuren suuri, mutta siihen auttaa, kun ottaa uuden langan käyttöönsä ja laittaa tämän kerän välillä kapsäkkiin.Pojan sukat pidentyivät edellisestä parista reilusti. Lämmittävät kunnolla sääriä. Tällaisina pakkasaamuina, kun on pakko pukea tykitkin päälleen, lämmin sukkapari valmistui sopivasti puntin päälle vedettäviksi.











lauantai 14. tammikuuta 2012

Erittäin pätevä

Tytsi värjäsi tänään ripseni ja kulmani.

















Ensimmäisen kerran työtehtävässä oli mukana
melko pätevä assistentti, Pirpana,

















joka tarkisti veden lämmön,


















maun, sekä viihdytti söpöydellään paneuduttuaan


















työtehtäväänsä niin suurella innolla ja tarkkuudella.


















Lopulta uni voitti.