perjantai 29. maaliskuuta 2013

21

 Toistamiseen viikon sisään ompelukone ja saumuri saivat töitä. Tämä työ ei edes ahdistanut minua.
Poika katseli torstaina itselleen urheilukaupan sivuilta pitkää hupparia lauantain laskettelumäkeen. Kiireellä pari kauppaa ehdimme kiertämään, eikä kumpikaan liike myynyt mitään kuvassa nähtyä. Sellaisen sai vain netistä tilaamalla, mutta eihän se ehtisi millään käyttöön ennen ensi viikkoa.
Pojan ilme kertoi kaiken, pettymyksen ja turhaantumisen, kun harvemmin mitään vaatetta itselleen lähtee edes katsomaan.
Siinä ennen pojan kiakkoreenejä ja viikottaista halliuintiamme kävimme pikaisen keskustelun, josko minä ompelisin kollarin. No kyllä minä voin ommella, jos se ei ole kovin monimutkainen. Poika olisi lähtenyt kanssani vaikka kangaskauppaan, jos on tarvis. 
Olimme jo ohittaneet kangaskaupat, eikä aikataulussa olisi siihen varaa ollutkaan. Muistin kangaskoppaani jääneen reilun kokoisen harmaan kankaan, jonka oletin riittävän reiluun kollariin.
 Kangasta kyllä oli reilusti, mutta silti se oli loppua kesken. Minulla oli kaava Sk 4 / 2006 - 3, miesten vetoketjullinen raglanhuppari. Koko xl, johon lisäsin ympärysmittaan 16 cm ja pituuteen 26 cm, hihoihin 4 cm.
 Kollarista piti tulla reiluakin reilumpi! Tein hihoihin jatkokohdan, joista vasemman puoleisen hihan poikkisaumaan ompelin hissilipulle läpällisen korttitaskun. Läpän alle ompelin tarranauhan.
 Kengurupussin vuoritin sinisellä resoorilla, siihen kun ei piisannut harmaata kangasta. Hupun tein kaksinkertaisena ja hurautin saumurilla hupun liepeet hiukan toistensa päälle. Näin ollen kaula-aukko ei tarvinnut muuta huolittelua.
 Hihoissa, helmassa ja kengurupussissa on iloisen raidallinen resoori.
 Lantion päälle ompelin 21, merkityksellinen numero, joka on ollut molempien poikien pelipaidoissa.
Poika leikkasi kovikekankaat, jotka minä silittelin kohdilleen. Jäljestäpäin huomasin, että kaksipuolinen kovike olisi ollut parempi.
 Niin se pitkäperjantai hurahti iltaan, kun ensinnä päivällä pestiin ikkunat ja illan ompelin kollaria.
 Poika oli erittäin tyytyväinen paitaansa. Minä myös, koska säästin tässä monta kymppiä. 
Nettimyynnissä olevien paitojen hinnat olivat 70 € lähes 600 euroon.
 

torstai 28. maaliskuuta 2013

Kevään juhla

Pirtin pöytä sai ylleen lilahtavan liinan, joka saattaa olla joskus tänne päivittynyt. En muista, enkä kyllä etsimälläkään heti löytänyt.
Olen virkannut tämän vuosia sitten juurikin pääsiäiseksi Kauneimmat Käsityöt -kirjasesta. Tytär varasi liinan itselleen paljon ennemmin, kun olin virkannut viimeisen silmukan tähän työhön. Nopeet syö hitaat.
Liinalla on kokoa n. 1, 56 m ja se peittää hyvin pirtin pyöreän pödän.

Laitoin pääsiäsiruohon kasvamaan hyvissä ajoin. Muutaman kerran olen sen jo leikannutkin. Voi miten hyvältä tuore ruoho tuoksuukaan!
Asettelin pöydälle valkoiset höyhenkrassit, jotka joskus askartelin styroksrenkaisiin.
Viherät tirpat sopivat omiin pesiinsä.
Kevään ihanuus, valo ja uuden alku.
Pupu pääsi vihreälle nurmelle.
Oikein ihanaa pääsiäistä teille kaikille.


keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Kasari

 Poitsun koululla oppilastoimikunta järjestää tänään kasarityylipäivän, jolloin oppilaat voivat pukeutua tuon ajan  vaatteisiin. Ja arvatkaa vaan onko tätä vuosikymmentä kaapissa yhtään tarjolla. 
No ei tietenkään ole. Kaikki on loppuun käytetty ja loput ovat saaneet lähtöpassin vaatekaapista. 
Tiedän, mitään ei saisi heittää pois.
Muutaman päivän varoitusajalla, eli taas se kuuluisa viimetippa, saa minut liikkeelle. Olen selannut netin kuvahaun parhaat kuvat.
Näistä kuvista tuli mieleeni, että miten olis ne ihan kamalan ihanat salihousut, joita näki monella kaupan vaaterekillä ja katukuvassa?
Kelpaa.
Sitten vain työhuoneelleni yhdessä kangaskoppaa penkomaan, jossa oli oikeastaan vain tämä yksi vaihtoehto housukankaaksi. Olen hävittänyt suurimman osan joustinkankaistani, eli myynyt parhaat palat pois.
Samaisesta kangaskopasta löytyi käypä Adidaksen kollari täydentämään asua.
 Iltapäivän suunnittelin, eli haahuilin ja tuumin, jotta lähtisinkö tuonne työhuoneelleni toistamiseen katsomaan sitten kaavoja näille housuille. Dää! Mitä vielä.
Poika kun lähti autokouluun, siis kevarikorttiteoriaan, niin minä siinä lähteissä pyysin antamaan hyvän kokoiset housut kaavoikseni. Tälläsin housselit kankaan päälle, leikkasin hyvällä tatsilla, reilulla volyymilla reiden kohdille leveyttä ja siinä se.
Hain kaapin ihan perimmäisestä nurkasta saumurin esille, parilla puhalluksella suuremmat pölypallerot ilta-aurinkoa vasten leijailemaan ja sitten surauttelin kappaleet kiinni.
Saumuri toimi niin hyvin, että tovin jo siinä saumaa surautellessani huomasin suunnittelevani ommella muutaman teepparin itselleni.
Onneksi sauma loppui kesken ja haaveiluni loppui.
 Vielä pännärikuja ja puntinsuihin kuminauhakujanteet, niin salihousut ovat valmiina käyttöön.
Huomaa valkoiset tennissukat.
 Nahkatakki on minun vanhani. Ilves -lippis syystä.
Poitsu muuten kävi joukkueineen pokkaamassa pronssit kaulaansa Leppävirralla valtakunnallisessa C- alueliigan lopputurnauksessa viime viikonloppuna. Hieno kauden päätös!
Tämän päivän kasaridiskossa voi sitten tuuletella menneen talven kiakkopaineta.

Olen huomannut, että kasarivaatteiden pastillivärit ja mallit ovat selvästi tulossa kevään ja kesän sesonkiin. Pitäköön kaikki voimat minut poissa näistä vaaterekeistä, kun olen omat vaatekaappinikin tyhjentänyt näistä luomuksista.

Olihan siinä ajassa tyyliä ja leikkaukset naisellisia. Kamalat olkatoppaukset ja lepakkohihat. Huh!
Vääjämättä tulee mieleeni ne haaremihousut ja kaikki muut kammotukset. Olinhan minä silloin vielä nuori....
Näitä kasarimuistoja löytynee monen vaatekaapista.

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Hehkuvaa punaa

Eipä tästä liiemmin ole kerrottavaa. Tiffanyvalaisin, jonka kuvaaminen oli työn haastavin osuus. Ilman valoa tummat lasit ovat ihan mustat ja valon kanssa kuva antaa vaikutelman, että lasien pinta on likainen.
Tylsää.
  Tykkään kuitenkin.
Valaisimen alareunoissa on lyhyet helmikoristukset, jotka keräilin helmilaattikostani.
  Alareunan lasi on pizza. Lasihelmi, eli nugetti, on sulatetyö.


maanantai 25. maaliskuuta 2013

Illan rusko

  Sain Sirkalta  11 kysymyksen haasteen, jonka säännöissä on tuo 11 uudelleen haastettava. Vastaan tällä kertaa vain esitettyihin kysymyksiin ja jätän tuon itsestäni kertomisen ja uusien haastettavien listaamisen väliin.

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.

2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.

3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.

4. Hänen pitää valita 11 bloggaajaa, jolla on alle 200 lukijaa. 

5. Haastetun pitää kertoa, kenet on haastanut.

6. Ei takaisin haastamista.
Sirkan laatimat kysymykset haastetuille:
1.  Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä?
Tässä järjestyksessä. Perhe, koti, terveys, työ.

2. Mitä harrastat? 
Käsitöitä. Eipä ollut yllätys.

3. Pidätkö ruuanlaitosta?
En! Jos ja kun minun on pakko laittaa ruokaa, sen pitää tapahtua nopeasti.

4. Oletko sosiaalinen luonne?
Taidan olla. Olen nopea käänteissäni, jopa ventovieraan ihmisen kanssa.

5. Minkälaisista ihmisistä pidät?
Rehellisistä. Inhoan kaksinaamaista peliä.

6. Oletko ns. pinko?
En. Olen kova yrittämään, mutta aina ei voi onnistua.

7. Luetko ja mitä luet?
Luen lehtiä. Luettavat kirjat jäävät pölyttymään avaamattomina.

8. Minkälaisia ohjelmia katsot tv:stä?
Elokuvia, uusia, vanhoja, mitä vain.
Joitakin sarjoja seuraan, mutta rajoitetusti.

9. Oletko aamu- vai iltaihminen, aamuvirkku vai virkeä iltaisin?
Ehdottomasti ilta. Inhoan, siis kaikkihan sen tietää, kuinka vaikeaa minun on herätä aikaisin aamulla. Saan allergisia oireita kellon soidessa aikaisin.  
10. Mistä vuodenajasta pidät eniten ja miksi?
Syksystä. Silloin voin paremmin, jaksan enemmän ja nautin pimenevistä päivistä.  
11. Onko mielestäsi parempi valkoinen valhe vai kylmä totuus?
Väritetty totuus...;)
Iltarusko kuvasarja on kuvattu läheltä kotiamme.

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Pastellia

Näissä kukissa on minun kevään värit. Ostin kauppareissulla kolmen krysanteemin kimpun, jotka katkoin maljakkoon sopivaksi. Leikkovihreän puuttuessa, nakkasin maljakkoon muutaman notkean koivunoksan.
Aurinko armas paistoi pirtille, jolloin kukintojen värit helakoituivat.
Kukintojen väriä toistavat ihanat tuoksukynttilät. Ah, ihanuutta.
Kirppikseltä ostamani tinakippo on singneerattu ja päivitetty vuonna - 35. Pieni sievä koristus.
Sain kauniin munakynttilän messutuliaisena Turusta. Kaunis kiitos! Tuskin raaskin sitä poltella, kun on kaunis tällaisenaankin.
Tänään jännitetään pojan kiakkoporukan kauden päätöstä netin välityksellä. Kunhan kello käy 12, istutaan taas miähen kanssa koneen ääreessä ja päivitetään tulospalvelua. 

Kaunista palmusunnuntaita teille kaikille. Avatkaa ovenne virpojille.