Paperikukkasia

 Tosi kiireinen ja työntäyteinen viikko sai sormeni tai oikeastaan koko naisen puutumaan jo viikon puolivälissä niin, että torstain ohjaustunnilla en saanut oikeastaan mitään valmiiksi. 
Nypräsin paketillisen suodatinpusseja nippuun ja leikkasin ympyrät irti toisistaan. Osan ennätin rypystellä koulussa, loput tein kotona ja vähän lisääkin.

 Kukintojen väliin liimasin työpöydälläni olleet kynsilakkakukat, sekä suuria valkoisia helmiä.
Suureksi ihmeekseni en polttanut kuumaliimalla kertaakaan sormiani!
Mietin pitkään miten laitan kiinnityksen. Ropasin korulootaani ja löysin kauniin timangin, jonka sidoin pitsinauhaan rautalangalla kiinni. 
Valmiin työn ympärille voisi vielä kieputtaa ohutta kiharaista rautalankaa, jos jostain sellaista löytyy.

 Syksyisen kaunista viikonloppua teille kaikille, 

Mansikka-aika

 Pitkästä aikaa otin kynsilakkani esille ja vääntelin rautalankaa lenkeille.
Tuli ostettua kynsilakkoja kevään aikana sen verran, että oli ihan tarpeen ostaa niille kunnollinen säilytin, jossa kaikki ovat yhden kannen alla tallessa.

 Työkalut ovat aina kädenulottuvilla. Koskaan ei tiedä mitä täytyy väännellä.

 No miltä se mansikka näyttää? Ensimmäinen sivelykerros punaisella oli melkoista liejua. Piti sivellä toistamiseen.
Lehtivihreä oli kerrasta valmista. Lisäsin hiukan vaaleampaa, jolla sivelin myös kiiltävän langan.

 Tein myös yhden mansikankukan.

 Valmiisiin manskuihin laitoin vaaleankeltaiset tiplat ja kannat vaaleammalla vihreällä.

 Alkuperäinen värisuunnitelma oli ihan jotain muuta, kuin vihreät niityt.

 Testailin uutta leimasinta, sekä päälliseen, että sisätekstiin.

 Valmis kortti hehkui auringossa, vaalentaen paperit harmaan sävyyn.

 

Kuppi meni nurin!

Miltä teidän työpöytänne näyttää? 
Minun näyttää ihan samalta, kuin yläkuvan keittiönpöytä =) Alkaa olla meikäläisen työpisteitä ympäri kämppää, missä vain on tyhjää tilaa. Kohta on aika siirtää kaikki tällainen materiaali laatikoihin ja alkaa nauttimaan kesälomasta, mikä muuten on ihan nurkan takana! 
Kyllä sitä jo on ooteltu, on tämä kevät vaan ollut niin kiireistä ja vauhdikasta, että loma tulee tarpeeseen.
Sitä ennen on vielä muutama suorite opintojen suhteen ja yksi kevään koitoksista on ollut tänään, ohjaustoiminnan näytön arviointi.

Eilen vielä puuhastelin yhden työn valmiiksi. Olin etsinyt kirpparilta selkeälinjaista, ajatonta ja mielellään valkoista kuppiparia. En löytäny etsimääni, mutta löysin ehkä sitäkin kauniimman, astian kahdella korvalla ja kauniilla tassilla.
Kaappieni kätköistä etsin vanhan tarjoiluottimen, jonka väänsin muutamalle mutkalle.

Lakkasi kynsilakkakukat useammalla eri värillä. Kukan tausta on lysterinen, päälliosa valkoinen, keskiosassa vaaleanpunaista, vihreää ja valkoista hilettä. Pinta on vielä käsitelty kirkkaalla lakalla.

Minä ja muistini eivät kulje yhdessä, näin käy aina välillä. Olin unohtanut työssäoppimispaikkaani kukkateipin, jolla olin suunnitellut peittäväni taivutetun varren. Minun oli tehtävä uusi suunnitelma, joka mielestäni toimii alkuperäistä paremmin.
Olin ostanut pääsiäisaskarteluja varten silkkisen hortensianoksan, jota en käyttänyt kuitenkaan mihinkään.

Riivin kukinnot irti varrestaan ja pujottelin lakkaamani kukinnot tyhjiksi jääneisiin keskustoihin.

Asettelin kukat kupin pohjaan, leivoslapion varteen ja tassille.

Pujottelin vielä pastellisävyiset helmet heinänvarsiin.

Lautaselle vielä muutama "kastepisara" puolihelmistä ja siinäpä se.

Oman työn arviointi on haasteellista, miten meni niinku omasta mielestäsi? No, tämä työ on kaunis. Tosin näyttöön viedessäni kuppi kupsahti irti tassilta, mutta on uusilla liimoilla kiinnittymässä.

Ja mitenkö se ohjaustoiminnan näytön arviointi meni?
Sain siitä kolmosen. 
Samalla sain suoritettua kolme muutakin tutkinnon osaa, joista kaikista kolmonen. 
Opiskelut jäävät vähitellen tauolle, mutta jatkuvat syksyllä uusin haastein.
Ihanaa viikonloppua teille kaikille.

Onnea uudet ylioppilaat!

 Kynsilakkakoristekukat ovat koukuttavaa askartelua. Tein kaksi ylioppilaskorttia malliksi työssäoppimispaikkaani, josko joku innostuisi lakkailemaan omiin kortteluihinsa myös kolmiulotteisia kukkasia. 
Olen lupautunut pitämään toukokuun ajan kurssin niinä päivinä, kun olen läsnä.

 Korttipohja on valkoinen. Päälle hillitty kuviollinen kukkapaperi, parit stanssatut perhoset ja kynsilakkakoriste kiinni.

 Tykästyin näihin puisiin teksteihin, jotka tuovat kortin pintaan kivan ulottuvuuden.

 Toinen kortti on samalla pohjalla, hillityllä kuviopaperilla ja kukkina sini- ja valkovuokot.

 Kevään kirjoitusten tulokset julkaistaan tänään. Onnea kaikille.

 

Kirjanmerkit

 Opiskelun haasteena on jatkuva luomisen tuska. Uusia ideoita, malleja ja tekemistä kaikille käsille.
Vielä ei ole idealähde kuivunut, vaan edelleen paahdetaan.
Kukkaset ovat tänä keväänä olleet hiukan ihmeissään, niin mekin, että missä se lämpö ja aurinko luuraa. Kun tuuli puhaltaa kylmää ja taivas viskoo niskaan isoja hiutaleita, pitänee oikein tarkastaa kalenterista, että mikä kuukausi olikaan kyseessä.

 Tuokoon nämä iloa ja energiaa vaihteleviin ilmoihin värikkyydellään.

 Leikkasin kukkaa suuremman paperin, jonka päälle teippasin kaksipuoleisella teipillä värikkään paperin.
Tein reiät läpipaskolla ja kiinnitin rautalangat taustapuolelle.

 Leikkasin palan pohjapaperia, jonka teippasin peittämään rautalangat päät.
Rei'itin myös merkin yläosan, johon pujottelin silkkinauhan.

 Punainen merkki sai palan nuottivihosta.

 Neljä eriväristä kirjanmerkkiä muistuttamaan luetun sivun kohtaa.