Kiire on ehdottomasti paras kannustin, jotta mikään valmistuisi ajoissa. Koko lokakuun työn alla ollut Maxi- Remix valmistui viikolla ja oli viimeistelyineen valmiina eilen postitettavaksi Fazerin, Novitan ja Pirkan karkkineulekilpailuun.
Omaan kilpailutyöhöni valitsin suolaista ja makeaa, re.mix pussin, josta löytyy moneen makuun naposteltavaa.
Mielessäni hahmottelin valmiin työn muotoa tyynystä lapaseen, pipasta huiveloon, päätyen lentoon pyrähtävään pöllöhahmoon.
Hieman yli-ikäinen kasvatti oikoo pieniä siipiään ja katsoo kaukaisuuteen. Maxi- Remixin siivissä on krokotiilihuiveista tuttu pinta, jonka raidoitin Nallesta. Kropan langat seiskaa.
Yleisö pääseen äänestämään Suomen Kädentaidot tapahtumassa Tampereella, 14. - 16.11.2014, kaikkien kisaan osallistuneiden töiden joukosta oman suosikkinsa.
perjantai 31. lokakuuta 2014
torstai 30. lokakuuta 2014
Työ
Viime viikolla pakattiin kasvukauden viimeiset salaatit kauppoihin (kuva heinäkuulta) ja eilen suljin oven perässäni kiinni.
Kolmatta viikkoa kestänyt huoneiden pesu päättyi ja sain kantaa sadeasuni ja vaihtovaatteeni autoon.
Tämä olikin ihan älyttömän pitkä työrupeama kaikkineen. Olin illalla niin väsynyt, että pääni oli haljeta kaikesta väsymyksestä.
Ensinnä parantelen sitkeän flunssani, sekä pahasti tulehtuneen ja turvonneen käteni.
Vaihdoin syksyn aikana kahteen kertaan tutkimusaikani sairaalaan ja peruin kolmannella kerralla töiden vuoksi, mutta sekin asia on pakko ottaa uudelleen aikatauluun.
Kerään voimia tulevaan koitokseen, jossa kotielämän pyöritys lankeaa kaikkineen kontolleni. Otan hetken kerrallaan, huilaan.
Aurinko paistaa, tiedän sen. Ja kun se paistaa vielä korkeammalta kuin tänään, kausiluontoinen työni alkaa jälleen.
Lasikurssit jatkuvat vielä muutaman viikon ja keväällä on tulossa lisää.
Kolmatta viikkoa kestänyt huoneiden pesu päättyi ja sain kantaa sadeasuni ja vaihtovaatteeni autoon.
Tämä olikin ihan älyttömän pitkä työrupeama kaikkineen. Olin illalla niin väsynyt, että pääni oli haljeta kaikesta väsymyksestä.
Ensinnä parantelen sitkeän flunssani, sekä pahasti tulehtuneen ja turvonneen käteni.
Vaihdoin syksyn aikana kahteen kertaan tutkimusaikani sairaalaan ja peruin kolmannella kerralla töiden vuoksi, mutta sekin asia on pakko ottaa uudelleen aikatauluun.
Kerään voimia tulevaan koitokseen, jossa kotielämän pyöritys lankeaa kaikkineen kontolleni. Otan hetken kerrallaan, huilaan.
Aurinko paistaa, tiedän sen. Ja kun se paistaa vielä korkeammalta kuin tänään, kausiluontoinen työni alkaa jälleen.
Lasikurssit jatkuvat vielä muutaman viikon ja keväällä on tulossa lisää.
torstai 23. lokakuuta 2014
Jäässä
Vesiastian pinta jäätyi, toinenkin. Ihan kaikki. Lokakuun pakkaset ovat hyytävän kylmiä.
Toppatakki on vielä varastossa. Odottelen ensi viikolle luvattua lämpöaaltoa. Silloin voisin tehdä pihalla kaikki tekemättömät pihatyöt.
Kasvihuoneella on vielä muutama kukkanen kompostiin kannettavaksi. Lattia lakaisematta. Ruukut täytyy kantaa sisälle ja viritellä muutama valosarja ilahduttamaan vaikka vain itseäni.
Omppupuille laitetaan jänössuojat ja pihatie merkataan aurausta varten.
Sipulikukkia olin suunnitellut istuttavani, mutta taitaa olla parempi, että jää suunnitteluasteelle.
Jatkakoon kwaakit jäällä luisteluaan, kohta nämäkin ovat sulaneet takaisin suureksi vesilammikoksi.
Toppatakki on vielä varastossa. Odottelen ensi viikolle luvattua lämpöaaltoa. Silloin voisin tehdä pihalla kaikki tekemättömät pihatyöt.
Kasvihuoneella on vielä muutama kukkanen kompostiin kannettavaksi. Lattia lakaisematta. Ruukut täytyy kantaa sisälle ja viritellä muutama valosarja ilahduttamaan vaikka vain itseäni.
Omppupuille laitetaan jänössuojat ja pihatie merkataan aurausta varten.
Sipulikukkia olin suunnitellut istuttavani, mutta taitaa olla parempi, että jää suunnitteluasteelle.
Jatkakoon kwaakit jäällä luisteluaan, kohta nämäkin ovat sulaneet takaisin suureksi vesilammikoksi.
keskiviikko 22. lokakuuta 2014
Reklamaatio!
Kuinka helposti sinä annat palautetta, jos huomaat tuotteen tai palvelun olevan huonoa?
Minä myönnän, että sekä annan, että saan.
Itse olen antanut vain kerran asiakkaana palautetta kaupan kassalla, jolloin myyjä ei ensi alkuun ollut huomaavinaan. Asian toistettuani hänellä meni jakeluun.
Tuotteiden kohdalla laskelmoin ensinnä hinta - laatusuhteen ja tuotteen ostopäivän. Joskus on vain myönnettävä itselleen, että halpa ja hyvä kulkee tosi harvoin käsi kädessä. Silloin on vain myönnettävä tappio osakseen.
Siksi olenkin pyrkinyt ostamaan tuotteen, jonka oletan kestävän. Aina ei vain käy niin. On inhimillisiä erehdyksiä, mutta on ihan sattuman kauppojakin.
Joitakin vuosien varrelta ja pari tältä viikolta...
- Talvitakki, jonka ostin kevään alennusmyynnistä oli lähtöhinnaltaan reippaasti yli minun budjetin. Mutta - 70 % sain kävelytettyä tuotteen kassalle ja hymyilin lähteissäni pihalle. Nyt minulla olisi uusi takki seuraavalle syksylle.
Kolme käyttökertaa ja takin vetokeju pimahti! Niin minäkin. Ostin jo uuden vetoketjun, mutta en alkanut sitä vaihtamaan. Eihän aletuote voi hajota kolmannella käyttökerralla.
Otin yhteyttä liikkeeseen ja sain käydä vaihtamassa itselleni saman hintaryhmän talvitakin.
- Huulivoide, jonka kävin ostamassa lauantaina juuri ennen kaupan suljettua ovensa, oli tyhjää täynnä!
Sain tyhjän huulivoidepurkin, joka oli tiivispakkauksessa. Lähetin takaisin tehtaalle ja sain hyvityksen.
- Pojan päätön tinasotamies, ensimmäinen uhri, ennen kuin pussia oli vielä avattu. Tilalle uusi lelu.
- Tänään palautettiin nuorimman housut, jotka vajaan kuukauden käytön jälkeen menivät rikki.
- Maanantaina miäs otti yhteyttä pesutilan kattopaneelin valmistajaan. Vajaan kahden kuukauden käytön jälkeen tilan katto pudotetaan alas ja vaihdetaan uudet paneelit.
Valmistaja korvaa sekä paneelit, että listoituksen.
Ai harmittaako?
Minä myönnän, että sekä annan, että saan.
Itse olen antanut vain kerran asiakkaana palautetta kaupan kassalla, jolloin myyjä ei ensi alkuun ollut huomaavinaan. Asian toistettuani hänellä meni jakeluun.
Tuotteiden kohdalla laskelmoin ensinnä hinta - laatusuhteen ja tuotteen ostopäivän. Joskus on vain myönnettävä itselleen, että halpa ja hyvä kulkee tosi harvoin käsi kädessä. Silloin on vain myönnettävä tappio osakseen.
Siksi olenkin pyrkinyt ostamaan tuotteen, jonka oletan kestävän. Aina ei vain käy niin. On inhimillisiä erehdyksiä, mutta on ihan sattuman kauppojakin.
Joitakin vuosien varrelta ja pari tältä viikolta...
- Talvitakki, jonka ostin kevään alennusmyynnistä oli lähtöhinnaltaan reippaasti yli minun budjetin. Mutta - 70 % sain kävelytettyä tuotteen kassalle ja hymyilin lähteissäni pihalle. Nyt minulla olisi uusi takki seuraavalle syksylle.
Kolme käyttökertaa ja takin vetokeju pimahti! Niin minäkin. Ostin jo uuden vetoketjun, mutta en alkanut sitä vaihtamaan. Eihän aletuote voi hajota kolmannella käyttökerralla.
Otin yhteyttä liikkeeseen ja sain käydä vaihtamassa itselleni saman hintaryhmän talvitakin.
- Huulivoide, jonka kävin ostamassa lauantaina juuri ennen kaupan suljettua ovensa, oli tyhjää täynnä!
Sain tyhjän huulivoidepurkin, joka oli tiivispakkauksessa. Lähetin takaisin tehtaalle ja sain hyvityksen.
- Pojan päätön tinasotamies, ensimmäinen uhri, ennen kuin pussia oli vielä avattu. Tilalle uusi lelu.
- Tänään palautettiin nuorimman housut, jotka vajaan kuukauden käytön jälkeen menivät rikki.
- Maanantaina miäs otti yhteyttä pesutilan kattopaneelin valmistajaan. Vajaan kahden kuukauden käytön jälkeen tilan katto pudotetaan alas ja vaihdetaan uudet paneelit.
Valmistaja korvaa sekä paneelit, että listoituksen.
Ai harmittaako?
maanantai 20. lokakuuta 2014
Nyt lähti seinä!
Mitään niin kiirutta ole, mutta vois olla jo valmiina.
Talomme pohjapiirroksessa on kaksi suurehkoa vaatehuonetta selät vastakkain ja aika selvästi ne jakautuivatkin käyttötarkoitukseltaan työvaatteisiin ja minun tarpeisiin. Turha sitä on kainostella, että toiseen huoneeseen olisi koskaan sopinut mitään muuta. Noh, ylähyllyille pakollisia säästettäviä papereita, minun morsiuspukuni ja loput käsityötarpeitani.
Langat kannoin viikko sitten pirtinlattian peitoksi ja kankaat ympättiin ulkorakennukseen.
Miäs siisti toisesta huoneesta työvaatteensa ja joulukoristekokoelman väliaikaisvarastoon. Työvaatehuone, jonka ovelta olen kuvat napannut, palveli aikoinaan nimenomaan navettapäätynä. Vieläkin kuljemme navettapäädystä, vaikka navettakaan ole tontilla ollut vuoden 2 000 jotain.
Tänne oli hyvä jättää askareilta tultuaan hieman tuoksahtavan vaatekertansa ja sujahtaa pirtille puhtoisena viereisen suihkuhuoneen kautta.
Ne ajat ovat menneet ja tarpeet ovat matkalla muuttuneet monta kertaa. Kaksi huonetta yhdistämällä saamme suoremman kulun telkkuhuoneeseen ja samalla ehkä enemmän säilytystilaa kausitavaroille.
Kunhan suurin gyprocin pöly ja irtolika on roskiksessa, pääsen mittailemaan miten yhtenäinen huone jäsennellään ja mihin kohtaan seinään laitetaan lisäkoolaukset.
Nyt jo tiedän, että kankaita ei tänne enään laiteta!
Talomme pohjapiirroksessa on kaksi suurehkoa vaatehuonetta selät vastakkain ja aika selvästi ne jakautuivatkin käyttötarkoitukseltaan työvaatteisiin ja minun tarpeisiin. Turha sitä on kainostella, että toiseen huoneeseen olisi koskaan sopinut mitään muuta. Noh, ylähyllyille pakollisia säästettäviä papereita, minun morsiuspukuni ja loput käsityötarpeitani.
Langat kannoin viikko sitten pirtinlattian peitoksi ja kankaat ympättiin ulkorakennukseen.
Miäs siisti toisesta huoneesta työvaatteensa ja joulukoristekokoelman väliaikaisvarastoon. Työvaatehuone, jonka ovelta olen kuvat napannut, palveli aikoinaan nimenomaan navettapäätynä. Vieläkin kuljemme navettapäädystä, vaikka navettakaan ole tontilla ollut vuoden 2 000 jotain.
Tänne oli hyvä jättää askareilta tultuaan hieman tuoksahtavan vaatekertansa ja sujahtaa pirtille puhtoisena viereisen suihkuhuoneen kautta.
Ne ajat ovat menneet ja tarpeet ovat matkalla muuttuneet monta kertaa. Kaksi huonetta yhdistämällä saamme suoremman kulun telkkuhuoneeseen ja samalla ehkä enemmän säilytystilaa kausitavaroille.
Kunhan suurin gyprocin pöly ja irtolika on roskiksessa, pääsen mittailemaan miten yhtenäinen huone jäsennellään ja mihin kohtaan seinään laitetaan lisäkoolaukset.
Nyt jo tiedän, että kankaita ei tänne enään laiteta!
sunnuntai 19. lokakuuta 2014
Kierroksen jälkeen
Lauantaina ja sunnuntaina järjestetty Suuri Snadi - tapahtuma oli kyllä hieno tapahtuma! Se keräsi paljon mineilystä kiinnostunutta väkeä ympärilleen. Itse olin paikalla ensimmäistä kertaa ja pidin näkemästäni tosi paljon.
Kuvailin muutamia kohteita. Kauniita töitä ja valmiita nukkekoteja oli paljon.
Pienoisrautateihin en perehtynyt laisinkaan ajanpuutteen vuoksi.
Messuostokseni olivat harkittuja ja minimaaliset.
Soile Touran taapero ja ruosteinen kastelukannu.
Niin paljon kaunista käsityötä, pientä näpräämistä ja värisilmää, että ei tiennyt mitä olisi halunnut.
Lisää istuimia....ainoa ostoslistalla oleva esine oli pytty ja sen löydettyäni ostin heti kassintäytteeksi.
Messuilun ohessa ehdimme käydä monessa eri paikassa käännähtämässä, mutta paras paikka oli Forsmanin teetalo, josta luin yöpymispaikassamme olevasta esitteestä.
Hämeenkylän kartano on kyllä kaunis ja seesteinen miljöö, jossa oli hyvä yöpyä.
Kuvailin muutamia kohteita. Kauniita töitä ja valmiita nukkekoteja oli paljon.
Pienoisrautateihin en perehtynyt laisinkaan ajanpuutteen vuoksi.
Messuostokseni olivat harkittuja ja minimaaliset.
Soile Touran taapero ja ruosteinen kastelukannu.
Niin paljon kaunista käsityötä, pientä näpräämistä ja värisilmää, että ei tiennyt mitä olisi halunnut.
Lisää istuimia....ainoa ostoslistalla oleva esine oli pytty ja sen löydettyäni ostin heti kassintäytteeksi.
Messuilun ohessa ehdimme käydä monessa eri paikassa käännähtämässä, mutta paras paikka oli Forsmanin teetalo, josta luin yöpymispaikassamme olevasta esitteestä.
Hämeenkylän kartano on kyllä kaunis ja seesteinen miljöö, jossa oli hyvä yöpyä.
lauantai 18. lokakuuta 2014
Huivelo
Päädyin neulomaan jälleen yhden Revontuli- huivin pienehkön tauon jälkeen.
Jakustani ( päivitys muutamasta neuleesta) jäi lankakerä, jos toinenkin, jotka taipuvat mukavasti piehköksi huiviksi.
Lanka, Novitan Huurre(842).
Laskelmani mukaan tämä on 25. huivi samalla ohjeella ja 26. on puikoilla.
Vuonna 2013 neuloin viimeksi samanlaisen huivin, mutta sitä ennen oli pari välivuotta.
Jakustani ( päivitys muutamasta neuleesta) jäi lankakerä, jos toinenkin, jotka taipuvat mukavasti piehköksi huiviksi.
Lanka, Novitan Huurre(842).
Laskelmani mukaan tämä on 25. huivi samalla ohjeella ja 26. on puikoilla.
Vuonna 2013 neuloin viimeksi samanlaisen huivin, mutta sitä ennen oli pari välivuotta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)