tiistai 31. joulukuuta 2019

Tik tak, tik tak

Syntymäpäivälahjani miniältä
Nythän on taas vuosi loppumassa. On aika summata mennyt ja ottaa vastaan tuleva. Olemme saaneet iloita lastenlasten kyläilyistä puolin ja toisin. Nämäkin tehotytöt ennättivät joulukarkeloihin. 
Omat pallerot käyvät myös ihailtavan usein meitä katsomassa =) siis siirtämässä huonekaluja.
Jos jättäisin mainitsematta duunit, olisi iso osa vuotta mitäänsanomatonta. Työ pitää kiireisenä ja kiinni arjessa. Sain vakituisen työsopparin vuoden alusta ja samaan aikaan minulla on ollut käynnissä iltatyöt. Sekä keväällä, että syksyllä kolme kurssi-iltaa. Vaikka kalenteri on aina käytössäni, olen ollut välillä liikkeellä vääränäkin päivänä. Huoh! Ja nauruhymiö.
Lähialueiden tapahtumat, erilaiset elämykset, matkat autolla ja pärrällä, sekä kulttuuri saa meidät liikkeelle, kun vapaa-aikaa suunnitellaan. Niin musiikki, kuin teatteri-illat ovat lähikaupungeissa hyvin edustettuina. 
Ainoa puutos mistä jatkuvasti huomautan on kiakkoreissujen pois jääminen. En vaan saa miästä innostumaan asiasta. Kummallista.
Osan ajastani vie myös blogin päivittäminen. Olen seurannut ajan kulua kirjoittaessani. Tehdessäni hyvän päivityksen kuvineen ja teksteineen, kuluu aikaa 1-2 h kerralla. Tänä vuonna, tämä päivitys on 136. Noin joka 3.pv uusi juttu.
Samalla olen huomannut, että muu sosiaalinen media kuluttaa aikaani vielä enemmän ja joka päivä. 
Innostuin selaamaan Instaa ja sen tarjoamia kuvia, jäin koukkuun. Facessa viihdyn myös.
Kuluneena vuotena innostuin tosissani viherkasveista. Jokaisessa huoneessa vihertää. Jos jonkinlaista purkkia ja purnukkaa on lähes 70. Kulunut syksy on uuvuttanut osan kasvun. Siirrän, siivoan, kannan vettä, lannoitan, nypin huonoja. Olen muuttanut vapaa-aikani toimia niin paljon, että vielä ihmettelen ääneen, miksi valmiit käsityöni vähenevät vuosi vuodelta.
Jos olen panostanut sisällä oleviin viherkasveihin, panostettiin kesällä puutarhaan. Siitä erillinen päivitys kirja-arvostelun yhteydessä.
Kuten tuossa aiemmin mainitsin, käsitöiden teko on jäämässä aina vain enemmän ja enemmän taka-alalle. Harmi, sillä se on ominta aikaani.
Laskin, että tänä vuonna minulla on neljä kuukautta välissä, jolloin en ole saanut merkintää langankulutukseen. 
Siitäkin huolimatta lankavaje koreissani on ollut tänä vuonna 5, 795 kg.
Vuoden neuleeksi taidan valita tämän mekon, jonka käyttö on jäänyt vain pariin kertaan. Poikkeuksellisesti valitsen myös toisen työn, jonka valmistuminen ajoittui syksyyn.
Kausisisustaminen näkyy monin tavoin kodissamme. Samalla se pitää kodin kaaoksessa ympäri vuoden, mutta mitään ei jää piiloon vuosikausiksi.
Kodin remppaaminen on ollut olennainen osa myös kuluvaa vuotta. Suunnittelen, kokeilen, kikkailen ja taas mennään. Rautakauppojen ovenrivoissa on roikuttu useamman kerran.
Minä suunnittelen, miäs tekee. Olemme saaneet aikaan muutoksen, josta molemmat olemme olleet tyytyväisiä.
Osa vapaa-ajastani meneekin päivittäiseen selaamiseen mitä lähialueella on tarjolla. Kaikki materiaali ei tule meille, olen vain saanut useamman toimeksiannon. Varaan, ilmoitan ja noudamme. Hyväksytän aina asian miähen kautta, koska materiaalinhaku vaatii yleensä peräkärryn =)
Kulunut vuosi on ollut meidän näköinen. Tapahtumarikas, vauhdikas ja rönsyilevä. Jos innostun liikaa, jarru painaa. 
Kiitos kuluneesta vuodesta kaikille mukana kulkeville. Terkkuja Maipille ja Anjalle!
Hyvää uutta vuotta, uutta vuosikymmentä teille kaikille,



maanantai 30. joulukuuta 2019

Viimeistelyssä

Syksyn aikana otin neuleet mukaan töihin, vaikka pitkään harasin vastaan. En nyt sentäs töissä neulo! Toisaalta ruokailuun ei kauaa kulu, kun ruuan vain lämmittää ja syö. Lopun tauosta voi tehdä jotain järkevää, eikä vain selata puhelintaan. Tauoilla valmistui tehotytöille useammat sukat ja lapaset. Nuorimmalle ja miähelle pipat.
Kun pipat oli valmiina, pengoin syksyn messupussista kevään 2020 Novitan lankauutuudet, joista neuloin miähelle Keväthalit nimpparisukiksi. Aloitin ohjeen mukaan, säädin heti omiani eikä Raita, 813, riittänyt kuin toiseen sukkaan. Toisen sukan neuloin vastaväreillä. Vihreä, 325, oli riitoisampi kerä, josta vielä jäikin siron 46 jälkeen enemmän kuin jämät. Miäs aina vastustelee uusien sukkien neulomista itselleen, mutta hetihän nämä otti yösukikseen.
Toinen viimeistelyssä ollut työ oli itselleni virkkattu pipa ja lapaset. Tuulia Desing tarvikepaketissa on kaikki mitä tähän settiin tarvitaan. Neulon vielä tupsun muotoonsa ja pipaan merkin paikoilleen, niin setti on valmis.
Yhteistä näille valmiille töille on messut, josta ostin materiaalin. Voisin vetää rastin seinään, jotain messuostoksia valmiina näin äkkiä.
Arkivapaan luxusta on pitkät aamu-unet, jonka jälkeen lähdimme kaupunkiin elokuviin. Huomenna parasta ennen elluliput oli käytettävä nyt, tai sitten unohtaa ne. Oli kiva päivänäytös ja ajoissa illaksi kotiin.


lauantai 28. joulukuuta 2019

Puutarhurin päiväkirja

 Vuodenvaihdetta lähestyttäessä olen päivittänyt käsityöt, tapahtumat ja menot yhteen. Tänä vuonna päädyin tekemään ensinnä yhteenvedon puutarhaosiosta. Siihen liittyen kirjaan vielä yhden kivan kirjan, Puutarhurin päiväkirjan, jonka on tehnyt Marjo Lemponen ja Päivi Puustinen.
 Näppärä, helposti täytettävä kirja on oiva muistiväline, johon voi merkitä omat edistymiset kasvukauden kulusta, omat haaveet, aikataulut tai laatia listaa suunnitelmistaan. Olit sitten haaveilija, edistynyt tai melkoinen konkari, kirjan sivuilla on tilaa paljon tilaa omille muistiinpanoille.
 Ei mene kauaakaan, kun ensimmäiset siemenpussit ilmestyvät jo kauppojen hyllyille. On aika aloittaa uuden kasvukauden suunnittelu. Innokkaimmat ovat jo selanneet siemenkuvastoja ja tilanneet  uutuudet. Kaikesta näistä kun kirjaa omat muistiinpanot yhteen, voi aina tarkastaa, mitä ja mistä onkaan tullut hankittua jotain.
 Kirja on tarkoitus kulkea yhden kasvukauden tarhurin rinnalla, mutta toki sitä voi täydentää muinakin vuosina.  
Muistiinpanoihin kannattaa panostaa. Aina voi tarkistaa inspiraation lähteen.
 Päiväkirjamainen oma osuus talvikuukausista, jolloin ajatus omasta kasvukaudesta voi olla vasta haaveilua. Kevään edetessä rivejä on lisätty, jolloin innostus on suurimmillaan.
 Taulukkosivuille voi merkitä innostuksen määrän, eikä sääkarttaakaan ole unohdettu.
 Omat kasviystävät, eli tietoa kasveista joihin voisi tutustua tai unelmia, voi merkitä omille sivuilleen. Samoin omat kokemukset kylvöstä kasvun ihmeeseen on hyvä merkitä muistiin, ettei törmää joka vuosi samoihin ongelmiin. Toki ne onnistumisetkin täytyy kirjata.
 Kirjan parissa suunnitellen ja unelmoiden pitkä talvi taittuu sivu kerralla. Mietin vain mihin kirjan sijoittaa niin, että se kesän hektisinäkin aikoina sitä tulisi täydennettyä.

Omat puutarhamerkinnät on tallentunut blogiin kauden aikana aikaisesta keväästä, myöhäiseen syksyyn.
Kukinnot ovat olleet pääasia, vaikka kokonaisuutta yritetään hallita. Tänä kesänä panostettiin kukkamaiden pohjiin. Niistä otettiin pois paljon vanhaa multapintaa. Keväälle tilattu multakuorma on huvennut, mutta on sitä vielä jäljelläkin, että ensi vuonna päästään taas multaamaan.
Suuria ilonaiheita oli takapihan terassin jatko, jossa valssasimme avajaiset ihan kahdestaan!
Samaan aikaan valmistauduttiin Avoimet Puutarhat-päiviin, joista jää aina niin hyvä mieli.
Päädyn pergola-alue, joka jäi himpan vaille valmiiksi syksyllä, on kutkuttanut mukavasti.  Taisin nähdä jonain yönä unta tästä paikasta ja piti käydä kurkkaamassa päivällä. On se meidän ja kyllä siellä kaikki oli ok.
Kulunut kesä toi tullessaan hyvän sadon, mukavan tunnun onnistumisista. Etupihan ulko-oveen nakkasin valkoisen kranssin, joka ei tästä paljon yksinkertaisemmaksi voi enää mennä. Pujottelin parit päikynoksat ja annoin komeuden helistä tuulessa.
Kuistin sisäänkäynnissä on aina omanlainen tunnelma. Kasvusto, joka on jostain syystä jäänyt päivittämättä. Huomasin syksyllä kuvia selatessani, että ohhoh, onpa emännällä ollut komeat asetelmat, joten päätin tallentaa nämäkin muistojen arkistoon.
Valkoisena loistava ulko-ovi on väsyneen ruskean jälkeen edelleen ilo. Kuistin peitti vanha räsymatto, joka sadepäivien jälkeen nostettiin kaiteelle kuivumaan.
Amppeleissa pelakat ja kaidelaatikoissa petuniat. Valkoinen kerrattu lumihiutale rönsyili, keventäen kokonaisuutta. Vettä näihin upposi ihan tolkuttomasti. Lannoitepurkki kulki mukana lähes jokaisella kastelukerralla.
Nyt mennään kohti valoisaa aikaa. Kesä, lämpö ja uudet haasteet pihalla ovat vastassa. Uusia suunnitelmia, suuria sellaisia on väläytelty pitkin syksyä, eli osallistuminen Avoimiin Puutarhoihin 2020 on vielä avoinna.

perjantai 27. joulukuuta 2019

Kiireestä leppoisaan jouluun

Joulun rauha laskeutui luoksemme myöhään aattoiltana, kun saimme tehtyä pukkikierroksen loppuun. 
Nuorimmainen liittyi seuraamme hyvin samoihin aikoihin ja onkin viettänyt joulun pyhäpäivät yhdessä meidän kanssamme nauttien ja leväten, kuten mekin. Sauna on lämminnyt ja suklaakippo huvennut.
Aattopäivän kierros alkoi jo ennen kuin joulurauhanjulistusta oltiin luettu. Huomaa, maa on aivan lumeton.
Ensimmäisenä kävimme kolkuttelemassa lähiseudun ovia ja siitä jatkoimme pitkin poikin Pirkanmaata. Koska maa oli lumeton, kuulimme joulupukin kulkupelistä monta erilaista versiota. Lapset olivat pohtineet tätä pitkään ja hartaasti.
Jossain saimme nauttia vain meille jätetyistä pipareista ja maidosta, kun talonväki oli lähtenyt hetkeksi pois kotoaan.
Aattoiltana lumisadealue levisi yllemme, peittäen maan kauniiseen valkoiseen harsoon. Koristelin kuistin loppuun ja siirtelin loputkin laatikot pois kulkeksimasta. Muutoin koti olikin laitettu valmiiksi juhlapyhiä varten.
Muistin nostaa lasityötkin näkyviin. Piparkakkutaloon asennettiin kirkkaampi valosarja. Kirkko on kirppislöytö.
Joulupäivänä joulupukki saateltiin matkaan takaisin kohti Korvatunturia.
Meidän joulu on muuttunut paljon siitä, kun lapset olivat pieniä tai kun he nuorina aikuisina asuivat vielä kotona. Joulua oli jossain määrin pakko suorittaa.
Kävimme jo aatonaattona kuulemassa joulurauhan Sikomäen joulukirkossa totuttuun tapaan.
Kotikirkossamme vietimme ikimuistoisen hetken kuunnellen nuorta Tangokuninkaallista
 Kuusen koristelu ja joulumaan rakentaminen aloitettiin hyvissä ajoin ennen joulua. Saimme samalla siivota vaatehuoneen perusteellisesti. Vaatehuoneessa säilytetään kausikoristeet ja ajan kanssa sain laittaa kiertoon valtavasti koristeita.
Kiitos teille kaikille aattopäivän päivitykseen tulleista joulutervehdyksistä.
 Tein jälleen erilasia pieniä yksityiskohtia kotimme koristeluun.
 Kannu ojossa olen käynyt kastelemassa kaikki kauniit kukkamme.
Tuoksutellut kukkia ja polttanut paljon kynttilöitä. Sekä nauttinut viimeistellyn kodin uusista pinnoista. Teen päivityksen näistäkin huoneista.
 Ruokapöytä siirrettiin keittiöstä pirtin puolelle. Tämä on ollut tänä jouluna toimiva järjestely.
Joulupäivänä saimme vanhemman pojan perheen joulupäivälliselle. Ensinnä he kävivät miniän kotona syömässä, joten voin vain kuvitella ähkyn, kun ruokaväli ei ollut kummoinenkaan, kun olivat jo meidän luonamme.
Tein piparkakkujäädykkeen, johon keitin glögimausteliemen ohjeen mukaan.
Milja kertoi luonaan vierailleesta joulupukista, saamistaan lahjoistaan ja seuraavana päivänä ensi-iltaan tulevasta Frozen 2, jota he olivat menossa kaikki katsomaan. Oli kiva tavata myös miniä pitkästä aikaa.
Pojat ruotivat vielä nuorimman painikisoja ja humu suostui ohjattavaksi, että saimme jonkinlaisen käsityksen, mistä pisteet lasketaan. Seuraava kisapäivä on jo tiedossa. 
Tapanina nuorin kävikin taas painisalilla. Hyvää liikuntaa jatkuvaan olemiseen.
Jokainen on saanut nauttia omasta tekemisestään. Miäs pääsi lukemaan kirjojaan, minä viimeistelemään käsitöitäni.
Joulunpyhien läheisyys saa näkyä vielä pitkään luonamme erilaisin elementein.