Ilma puhdistuu

Kevään siitepölyt ovat taas antaneet puheenaihetta ja yhden lisäkäynnin lääkärillä. Miten aivastus voikaan sattua ja satuttaa niin paljon!
Tästäkin selvittiin ja töitä on pystytty jatkamaan, tosin kevennettynä, mutta kuitenkin. Pihatyöt nytkähtivät hyvään vauhtiin, mutta jumiuduimme yhteen nurkkaan. Jos joka vuosi tehdään vain pintapuolisesti kaikki työt, jättää se jälkensä ja jossain vaiheessa on hyvä antaa kaikki aika ja huomio vain yhteen kohtaan.

Kukkamaata tyhjennetään reilulla otteella, liikaa kasvualaa vallanneet poistetaan kokonaan tai osittain. Hylkyyn siirrettävät taimipaakut kipataan painanteisiin ja näin vältytään vieraslajien lisääntymisestä luontoon.

Jälleen kasvari antaa suojan valmiille istutuksille. Loppuviikkoa kohden ilmat muuttuivat epävakaisemmiksi. Luvassa kylmää ja sadetta.

Käytiin jo kertaalleen kukkatarhalla, entisellä työpaikallani, katsastamassa mitä sitä tänä kesänä onkaan tarjolla. Ja kyllä on kaunista! Valinnanvaraa, paljon uutuuksia ja miten olikaan taas vaikea valita mitä sitä ostaisi.

Ruokakauppojen edustoilla on myös paljon kivoja kukkamyyntipisteitä, joista teen täydennysostoja. Erilaiset reunuskasvit ja vihreät köynnöstävät ilahduttavat. Pyrin tekemään nämä suuret istutusastiakasvatukset hyvissä ajoin, että taimet ehtivät juurtua ennen ruukkujen ulos viemistä. 

Meillä tuuli paiskoo ja piehtaroi nurkissa, aurinko paahtaa pienet ruukut heti kuiviksi. Siksi on hyvä antaa lisää kasvutilaa istutuksille, vaikkakin amppelikasvien muoviset istutusastiat ovat mitoitettu koko kesän tarpeisiin. Itse en pidä laisinkaan muoviamppelien ulkonäöstä.

Miäs teki hakkurilla puusilppua jolla saadaan suurien astioiden alle hiukan kohotusta. Käytin vanhoja lakanoita erottamaan mullan ja hakkeen, ettei kaikki mössää yhteen kasaan. Astia ei ole siten liian painava siirrettäväksi.
Toki käytän myös lecasoraakin, mutta kokeillaan nyt välillä haketta. Sitä materiaalia saa aina lisää.

Puutarhan vesialtaan päällä on vanha viritys kukkakaareksi. Ruusu oli ottanut oman suuntansa, eli kasvoi melko villinä ja aivan jossain muualla, kuin kaaren suunnassa. Kuritimme kasvuston kiinni kaareen pehmeällä narulla.

Juuri nyt kukkivat omenapuut ovat kuin lumipalloja. Paljon kukkia, joissa lämpiminä päivinä viipyilevät pölyttäjät. Hiukan kaihomielellä katselin kasvarin pitkän syrjän kahta vanhaa omppupuuta, lähtölaskenta on jo alkanut.

Kevään ensimmäinen poikkeaminen taimitarhalla jätti pienen kipinän takaisinpaluusta. Punavioletin sisuksen omaava pioni oli jo kertaallen ostoskärryssäni, mutta nuukailin sen takaisin myyntilaatikkoon.

Ihan tyhjin käsin emme lähteneet kuitenkaan. Vielä jäi paljon nähtävää, mutta laitetaan nyt nämä ensinnä kasvuun.