Paljon on opittavaa tälläkin saralla ja niin lyhyt aika jaksossa, että ei tässä kovin syvällisiä ehdi pohtimaan. Haavemaailmasta putoaa nopeasti pakaroilleen, eli kannattaa pitää jalat tukevasti maassa, olla tunnilla läsnä ja ottaa itsensä mittaisia töitä tehtäväkseen, että ei tule kahmineeksi uhkapuuroa.
Oma työni, työtuoli, etenee tappavaan tahtiin. Ruosteen irrottaminen on hidasta puuhaa. Hiekkapuhalluskoneeseen nojaaminen on jo tuttu näky. Lopulta sain laitettua pohjamaalin paukkupullosta ja kannoin vanteen takaisin auton peräluukkuun, josko löytyisi jostain romuttamolta tarvittava levy pintaan pultattavaksi.
Tai toinen vaihtoehto, teen sen itse.
Istuinosan hommasin hylkyyn menevästä vanhasta heinäharasta tai vastaavasta työkoneesta. Kotoa löytyy vielä kaksi samanlaista, jos niinku intoa piisaa metallin pariin.
Muutamat lisäosat, tuolin korkeus ja sitten pääsen pyörivien terien äärelle.
Puupuolella työni etenee viimeisten joukossa. Hidas luonteeni malttaa odottaa ja jelpata edellä tekeviä. Sainpa sitten oman työni kohdalla kolme käsiparia avukseni, kun tuollaista vahvempaa lankkua tuupattiin ensin oikohöylään sen kymmenet eri kerrat ja saman tasohöylään.
Suunnitelmissa on tehdä loimulauta x 2.
Koska puutavaraa on suoristettu tarvetta enemmän, teen myös leikkuulaudan. Sepä se. Kun en halunnut tehdä piskuista leikkuulautaa, niin nyt teen sen kuitenkin.
Tätä täytyy hetken mutustella ja suunnitella jotain kivaa koukeroa.
Siinäpä ne, lankut, kiiltävät kivasti ja oottavat seuraavaa työviikkoa.
Hyvää viikonloppua teille kaikille,