Kaikki koolla

 Tämän vuoden juhannusaatto vietettiin lasten perheiden ja heidän ystäviensä kanssa miniän suvun mökillä. Meno oli koiramaista, ilma helteistä ja ruoka maittavaa. Jokaisella oli omat eväät kylmälaukuissaan. Grillit kävivät kuumina lähes koko ajan, kun aina jollain porukalla oli nälkä. Ja nälkähän siinä tuli, kun toiset täyttivät omia lautasiaan tuoksuvilla luomuksillaan. Meno oli ihanan rentoa, tekeminen vapaata. Osa kävi uimassa monta kertaa, tai oli järvessä kaiken aikaa. Sauna lämpesi illan aikana ja aurinko ei laskenut koko yönä. On siis juhannus.

Paikka on Parkkuu Kurussa, sinne mihin tie vain kapenee ja kapenee löytääksesi perille. Täytyy sanoa, että ei vielä kolmannellakaan kerralla osattu mennä ilman navigaattoria. Kyllä me niin monta liittymää ja metsää kiersimme. Mietinkin, miten ihmeessä tänne on joskus joku löytänyt näin kauniille paikalle.

Eemeli oli monessa mukana. Tietenkin. Ihanan reipas ja kohtelias lapsi, joka seurusteli aina, kun omilta jutuiltaan ennätti. 

Tämä kolmikko, Tehotytöt, pitivät majaa korkealla kallion päällä. Ota kuva! No minäpä otan. Näistäkin neidoista on kasvanut jo hyvin toimiva kolmikko, joka ryhmänä on ollut Pottajengi, Räkätapit, Tehotytöt ja nyt Jumppapirkot.

He valitsivat jonkun ottamistani kuvista oman keskusteluryhmänsä taustakuvaksi. Ja yllättäen, ryhmän nimi on Tehotytöt  💗💗💗

Koirien määrä on lisääntynyt. Tässä on Milo ja Halla, kultsi.

Tarvitsin jonkun simppelin kässyn seurusteluneuleeksi ja valitsin sellaisen kesäaikaan helposti neulottavan mustan langan, jota olikin pahuksen vaikea silmitellä auringonvalon tullessa takaa. Suurimmat muuvini koko juhannuksena oli kääntää retkituoliani oikeaan valon antamaan suuntaan ja se ei ollut paljoa se!

Kun muu ryhmä järjestäytyi päivän aktiviteettiin, pidin kiinni paikastani ja jatkoin neuletta. En ole koskaan ollut mikään osallistuja, yhteisistä kilpailuista innostuva, enkä muuttanut tapojani tälläkään kerralla. Olen aina sivustaseuraaja ja pidin huolen, ettei puikot jäähtyneet.

Monivaiheinen kisa järjestettiin mökin ympärillä. Luontoa, eikä sen eläimiä vahingoitettu ottelun aikana, ei ennen, eikä jälkeen.

Joukkoon oli tullut lisää täpliä! Tarmo, niin pontevana mukana kaikessa. 

Tehdääks tuttavuutta?

Milo ja kuvaushetkellä ollut Sisu, olivat eri aikaa läsnä, koska toinen ei pidä uroksista. Tanner tömisi, musiikki raikasi ja illan tullen nuotiovalkea keräsi porukan yhteen. Me teimme tutun heippakierroksen puolen yön jälkeen, kun tytöt kömpivät telttaansa ja poistuimme navin ohjaamina takaisin maantielle muiden jäädessä kesäyötä kuuntelemaan. 

Terhi

Venla 11 v

Kevään ihanat karkelot, vappu ja syntymäpäivän juhlinta. Ilma on ollut lämmin ja aurinko on hellinyt meitä koko viikonlopun ajan. 

Venla täytti vuotensa viikko sitten, mutta sisarusten kisamatka esti juhlinnan silloin. Nyt juhlimme ja nautimme kevään ihanuudesta.

11-vuotta sitten, kun tyttö syntyi, oli meidän 30- v kihlapäivä. Jos ajankulu tuntui silloin vauhdikkaalta, niin kysyn minä vaan, että missä välissä nämä lapset ovat vanhentuneet näin nopeasti?

Juhlivan väen kuvaaminen jäi vähän vaiheeseen, kun jäin jutulle pitkäksi aikaa. Tytär tekee näin kauniita unisieppareita, joista minäkin olen saanut jo omani. 

Venla

Vanessa

Luulen, että meitä oltiin jo odoteltu. Yleensä nuorin laittaa viestiä tai soittaa, joko te jo tuutte. Kävimme ensin syömässä. Vaikka tarjoilupöytä notkuu herkuista on hyvä syödä jotain terveellistä ennen kahvitarjoilua.

Numerokynttilä tai isompi kakku, kohta on jo ruuhkaa kakun päällä.

Jokaiselle makuaistille jotain hyvää.

Pitkästä aikaa otin puolikkaan munkin. No olihan se, hyvä pläjäys.

Eemelikin tykkäsi.

Söimme, kuin emme olisi ruokaa saaneet, 

mutta niinhän siinä tuppaa käymään, kun kutsutaan ottamaan.

Pallot ylhäällä

ja samat sävyt kattauksessa.

Helmikuun juhlissa oli pallokaari.

Tytsi sytyttää kynttilät

ja Venni saa puhaltaa. 

Milja oli saanut kutsun vappujuhliin koulukaverinsa luokse vappuaattona. 

Ja Eemeli käy koulua keskiviikkona ja lauantaina kolmannella luokalla kolmivuotiaana. Pojalla on kyllä niin mainiot jutut!

Äipän ja iskän prinsessa 💖

Ulkona oli kiva istuskella. Täytyy myöntää, että nassua alkoi kiristelemään, suojakertoimet oli kotona. 

Trampoliinilla riitti hyppijöitä.

Miniä

Toinen

Touhot

Äitini ja Venla

Tein kevään juhlijalle samanlaisen lahjan, kuin Vanessa ja Milja saivat. 

Poncho, joka tällä kertaa on farkun sininen. Jokainen poncho oli erilainen. Vennin neuleen tein yhdestä kappaleesta. 

Tätä voi käyttää myös näin aseteltuna. 

Huivissa toistin samaa tuttua neuletta, keskikaistaleessa sileä palmikkoa, muutoin aina oikein. 

Huivi on kiva lisä viileisiin kesäiltoihin tai kaulalle aseteltuna.

Hokasin, että minullahan on kuvauksiin sopiva mallinukke, jonka koristukset saattaa hiukan törröttää neuleiden alta. 

Neuloin myös kaksi hiusdonitsia.

Korttikuva sinertää liikaa, vaikka siniseen taustapaperiin askartelinkin. Jokin härö kameran säädöissä.

Kortin sisäsivu.

Kotiin lähteissämme sain Vanessalta pääsiäismunan kuoreen kirjoitetun viestin 💞

Tyttären ottama kuva sisaruksista V&V

Terhi