sunnuntai 13. syyskuuta 2026

Kasvarilla

Halusin työhuoneeni pöydän siirrettävän ikkunan eteen niin, että voin välillä katsella puutarhaan kasvareiden välistä. Näin alkusyksystä on vielä paljon kaunista katsottavaa, värejä ja valoja. 
Hortensia on vaihtanut värinsä pinkkiin, niin upea kukinto!
Näitä energisoivia värejä, onnistumisia ja hyvää kasvua on ilo katsella. 

Puutarhassa on puuhasteltu taas. Alkukesän suunnitelma oli saada vanhempi kasvari remontin alle, mutta se jää kyllä nyt vaiheeseen. Teimme pientä yhteenlaskua toteutuksen osalta ja päädyimme yksissä tuumin ottamaan aikalisän. Minun täytyy saada tehdä ensin esivalmisteluja, että homma saadaan kerrasta onnistumaan ja mieluiten helposti kuin vaikeimman kautta. 

Mutta se ei ole mikään hidaste laittaa kasvustoa ojennukseen, kun kasvu on hurjaa. 
30.6.2026 on Suomessa soitettu viimeinen valtakunnallisen operaattorin lankapuhelu. Mutta jostain syystä minulle tuli mieleeni, että onko meille nyt kuitenkin asennettu uudet linjalangat, kun tulin töistä kotiin.

Lankaa, siis vaijeria, risteili sinne tänne kasvareiden välissä ja lisää asennettiin, kun sitä oli vielä jäljellä. 
Tarkoituksena on saada villiviini ylös ja varsinkin ulos vanhasta huoneesta johon se on tunkenut itsensä varsin nopeasti ja vahvalla rungolla rikkoen seinälaidoitusta. Katosta on poistettu yksi kennolevy operaation ajaksi.
Idea tähän köynnöksen asetteluun on tullut Tallinnasta Pierre Suklaakahvilan sisäpihalta, jossa olemme useasti käyneet nauttimassa maittavat herkut. Linkin takaa löytyy kuvia verheästä kasvustosta jota mekin nyt tavoittelemme. 
Viksu olisi testannut auringonvarjon ja vaijerin korkeuden, mutta nyt on menty mutulla ja sehän toimii! Molemmat mahtuu olemaan ja liikkumaan. 
Tästä on vielä pitkä matka vihreään kattoon, mutta tämän kesän kasvuvauhti kun toistuu peräkkäisinä kasvukausina, niin johan saamme olla kohta viidakkoveitsiemme kanssa toisessa päässä kurittamassa kasvua.
Vaijerien lomassa on 25 m pituinen verkkovirralla toimiva led-valosarja, joka on jo laitettu iltojen iloksi toimimaan.
Otin kesällä kukkapenkistä pienen pienen koristeapilan kasvamaan ruukkuun. Oli virhe laittaa se perennapenkkiin, jossa kasvua oli pakko rajoittaa. 
Ruukkuistutuksessa siitä on tullut kaunis pieni viherrys, joka on nyt saanut jo syysvärin. Vapaasti putoava kasvu on kevyt ja rento.
Terhi

Ei kommentteja: