Kaksi vanhusta

 Kesän edetessä olen saanut otettua huvimajan taas käyttöön. Tykkään tilasta, sen monikäyttöisyydestä ja paikasta, kun se on tontin reunassa. Sinne ei juurikaan näe, eikä sieltä näy. Tontin reuna-aitojen kasvillisuus on niin rehevää, että saa olla ihan suojassa. 

Sinne suojiin on ajan saatossa kulkeutunut kaksi pinnatuolia, jotka saivat häädön vanhan pirtin purkutyömaalta. Tuolit on siirretty aina muutaman askeleen jaloista pois ja näin se sitten ovat päätyneet huvimajaa. 

Katselin, että onpas siinä väsyneen näköiset tuolivanhukset! Puupinnat aiheuttaa minulla ihoärsytystä, huippausta ja hengenahdistusta. 

Miäs siisti pinnat maalipesuaineella ja minä sain työhuoneeseen maalattavaa.

Minulle on jäänyt kalkkimaaleja joulukylän rakentamisesta, ja niitä olen pyrkinyt käyttämään loppuun. Tässä työssä minulla on ollut Lidl keltainen 500 ml kalkkimaali jota sudin tuolien pintaan 3-4 kerrosta.

Maalasin joka päivä yhden kerroksen ja annoin kuivua hyvin. Kalkkimaali on muutenkin nopeasti kuivuva, mutta en halunnut koko iltaa vain maalata.

Valmiin maalipinnan päälle vahasimme kaikki pinnat Al Fresco Frenchic valkosävytteisellä vahalla. Se vaalensi maalipinnan kevyesti. Istuinosat vahattiin toistamiseen. 

Vielä ennen käyttöönottoa kiillotin vahan froteepyyhkeellä ja sitten pääsimmekin koeistumaan uutuuttaan hohtavat tuolit huvimaja-aamiaisella viime sunnuntaina.

Juhannus

Juhannus osui kalenteripäivissä ihan kohdilleen ja sujui mallikkaasti. Olin suunnitellut hiukan huilaavani, mutta jos sitten joku toinen juhannus. Aamusta kun lähdimme molemmat omillamme töihin, niin aattelin, että voi kerpele, kun olis saanut jäädä nukkumaan! 

Miäs pesi aattona sauna, minä tein toisaalla muuta kodin puuhailuja, kun kesken kaiken sanoo, että voitaishan me tänään jo mennä tytsin perheen luo. Minäpä soitin ja on ihan ok, tulkaa vaan. Kamppeet autoon, huusholli puolitiehen ja pikaiset kastelut pihakasveille. Vedin lipun salkoon, ja sinne se jäi tuulessa kevyesti heilumaan.

Matkalla pysähdyimme tankkaamaan auton ja itsemme. Auto oli himpan verran täynnä, eli sinne ei tarvinnut ostaa yhtään mitään!

Luulen, että suurin osa matkaa kaupungista maaseudun rauhaan viettämään juhannusta, mutta mepä matkasimme maalta kaupunkiin. Liikenne oli rauhallista, eikä missään tullut ruuhkia. Ei edes kaupan kassoilla.

Tyttären perhe on ostanut jonkin aikaa sitten ok-talon, jonka piha vaatii hiukan huomiota ja kasvien tunnistamista. Otin paikkani ja sain selkoa kasvillisuudesta. 

Harmillisesti naapuritontilla on autiotalo, jonka piha on ihan hoitamaton ja etanat riesana. Etanoiden hävittämisen pyysin aloittamaan jo ekalla käynnillämme. Tytöt on jo hyvinkin valppaina pihteineen.

Pihan upea juhannusruusu oli niin tällingissään.

Tytöille menomme oli yllätys. Voi miten riemastuttavan vastaanoton saimme. 

Oma piha-alue on laaja ja siinä on hyvä pyöräillä. 

Tässä sitä ollaan niin topakkana, että osaako se vaari. Veimme tytöille pihakeinun, joka oli toivomuslistalla, kun oman pihan toiminnallisuutta miettivät. Lista on loputon, mutta me pystyimme toteuttamaan yhden toiveen.

Kierrätyskeinu on lähiseudun tutulta, jonka miäs kävi ostamassa. Keinun runko mahtui hyvin farkun takatilaan ja jalkojen alle tulevat pattingit oli soviteltu etupenkkien istuinten väliin.

Mummin kesäneidot 💝

Päivä meni jouten. Minä oli pää pensaassa, vain persus näkyi. Välillä grillasimme, nälkähän siinä puuhatessa tuli. 

Miäs sai toimeksiannon, jota on juurikin parhaillaan tekemässä.

Iltamyöhällä tytär kysyi, josko jäisimme yöksi. Minulle sopi. 

Oli ihana saada olla tyttöjen ja perheen kanssa. 

Vierashuoneen seinässä oli liiskaantuneena juhannuksen ärsyttävin eläin, hyttynen. 

Tytär 

Läteissämme kävimme halaamassa jokaisen. Vanessa sanoi, että on kiva, että he saivat pihakeinun. Tämä oli jo illalla ollut kovassa käytössä.

Kotimatkalla pongasin ihanan neulekirjan, kun poikkesimme syömään. En malttanut olla hiplaamatta sen sivuja. Niin kauniita neuleita.

Juhannuspäivänä päätin, että en kitke ainuttakaan rikkakasvia. Kitkin jo! En malttanut olla vain paikallani, vaikka kroppa sanoi jotain muuta,

Luhdin seinustalla kasvaa vaaleanpunainen juhannusruusu. Viime kesän missasin sen kukinnon, mutta nyt oli skarppina. 

Näillä helteillä, 30', alkoi yksi, jos toinen kukka avaamaan nuppujaan.

Syreenit olivat parhaimmassa kukassa. 

Koko juhannuksena emme käyneet saunassa, vaikka omakin tuli pestyä. Yhtään kokkoa emme nähneet, eikä talviturkkia tullut vieläkään kasteltua. 

Huilaaminen jäi arkipäiviin, viikonloppu on ihan liian lyhyt sellaiseen. 

Vuodatimme hikikarpaloita päivästä toiseen ja nautimme valmiista pinnoista. Niitä tulikin sitten valmiiksi monta eri kohdetta. 

Koivun alla

 Pihan ainoa koivu on etupihalla, ihan sisääntulossa. Sen alunen siistittiin viime syksynä, kun koirankoppi vietiin pois ja tilalle tehtiin kivikkomaa. 

Tänä kesänä tuli taas sellainen pieni ahaa-elämys, ja se tiesi traktorihommia. Lapioiminen kovaan savimaahan on myrkkyä käsille. 

Jouduin tekemään yhden paikkuun kivikkokasveille ja valitsin harmaan sävyn.

Tämä kasvaa porskuttaa ja tekee uutta kasvustoa.

Sateenvarjojalavalta otettiin suojat pois ja vähän kiristeltiin tuentoja.

Jos ette kerro kenellekkään, niin kerron miten meillä kaivetaan nurmialueet pois 🙊

Miäs laittaa traktoriin perälevyn paikoilleen ja minä seison levyn päällä vuoroin puolella ja vuoroin toisella reunalla. Näin saadaan nurmi kuorittua pois. Sitten lapiolla möyhennetään savimaa ja tuodaan hyvä multakuorma. 

Nurminreuna laatoitetaan ja sain istuttaa tarhakielon, eli tarhakalliokielo. Kielon kukinta hiukan häiriintyy, mutta sen ei nyt ole väliä, vaan sen, että se ei pääse valtaamaan yhtään enempää alaa kasvulleen mistä sai lähdön. Kukinnan jälkeen tämän lehdet haukkaa jokin toukka, eli näistä viherryksistä on muisto vain. Toki sen voisi yrittää myös suojata jollain harsolla, mutta lehtien syönti ei vaikuta kasvustoon. Paitsi tietysti tänä vuonna, kun tämä ei ole juurtunut, voisi oikeasti miettiä suojausta, että saadaan ihailla näitä tulevinakin kesinä.

Tähän istutettiin lisäksi jalo-onnenpensas, joka pitää muistaa suojata syksyllä ristihampailta. 

Vanha tynnyri jää osaksi perennapenkkiä. Sen päällä on suuri sinkkivati täynnä murattia, joka on talvehtinut kellarissa jo kahtena vuonna. 

Kuvan partyvalosarjalla saattaa olla jotain tekemistä tämän laajennuksen kanssa.

Hyvää ja kaunista juhannusta teille kaikille,