Jos helmiä kyyneleet ois...

 1942 - 2012

Rakkaan isäni muistolle

Minä saatoin isäni matkaan, muistot kauniit meitä vielä kantaa. 

Herra kädelläsi...

Olisko juhlia tulossa?

Lisää vaaleanpunaista, ihan vain minulle. Itsetehtyjä lamppuhelmiä, siemenhelmiä...., Swarovskin korulinkkejä, lähinnä rannekorussa, kimaltavia korulukkoja, kaikkea ihanaa.

Pidän pitkistä ja näyttävistä kaulakoruista. Tai sitten minun on pakko tehdä itselleni näitä pitkiä koruja, kun en voi vain lopettaa helmien laittamista kesken.

Korvakoruista tulikin vintagehenkiset.

Kesä mielessä...

 

Pellavapukuni

Makuuhuoneemme oven takana on seinäkoukku, johon olen ripustanut -80 luvun alussa käsin neuloman pellavapukuni.

Ohje oli jossain Me Naisissa tai joku vastaava naistenlehti, ei kuitenkaan varsinaisen käsityölehti. Sitä en enään muista, että teinkö neuleeni ohjeessa olevasta langasta. Mutta ohutta se oli. 2 ja 2 1/ 2 mm puikoilla tikuttelin aina pätkän lisää, kun sain kuukauden alussa opintorahat tililleni. 

Jo silloin kannoin käsityöliikkeisiin tulojani. Asuimme Hämeenlinnassa, lankakaupan nimeä en muista, mutta se oli Raatihuoneenkadulla. Sillain hyvällä kohdalla, kun kotiin saattoi ammattikoulusta kulkea joko Palokunnankatua Wetterhoffin ohi tai tämän kässyliikkeen.

Hameen olen neulonut kuudesta kaitaleesta. Vyötäröllä on kuminauhakujanne. Nauhan olen vuosien aikana vaihtanut muutaman kerran haperoituneen tilalle.

 Helmassa on sama pitsikuvio kuin yläosissa, muutoin hame on kauttaaltaan helmineuletta.

 Twinsetissä on saamaa kuvioneuletta. Toppi on hihaton, tuskin siinä ohjeessa on ollut muita vaihtoehtojakaan. Silloin olen noudattanut ohjeita orjallisesti, nykyään en niinkään.

 Pienet väriin sopivat ja huomaamattomat napit ja auttamattomasti liian pieni kokonaisuus!

Meillä on vuosien aikana ollut varmaan kosteusongelma, kun tästä asusta mikään osa ei mahdu enään päälleni.

Asu on näyttävä ja se on ollut päälläni ainakin kihlajaispäivänämme, vuonna -85, tänä samaisena päivänä.

 

Ranskanlilja

Tähän settiin innosti tuo vuosia kaulaketjussani ollut ranskanlilja. Muoto, sen kaarteet ja mattapintainen väri mustalla silmällä laittoivat mietinnän päälle. Helmilaatikkoni mattapintaiset valkoiset helmet tulivat käytettyä lähes loppuun. En halunnut kaulakorusta mitään mahtipontista, mutta pitkä sen piti olla.

Vaijeriin pujotelluissa helmissä on pikkasen kiiltoa kristallihelmien muodossa, mutta pienet siemenhelmet ovatkin sitten hiukan patinoidumpia.

Kaulakorun vasenta reunaan pitkin valuu hopeinen ketju, joka asettuu kauniisti omalle paikalleen.

 Korvakoruissa olevat valkoiset lamppuhelmet olen tehnyt kevään aikana koulussa.

Tarjotillinen herkkuja

Suuri tarjotin täynnä uusia aarteita. Pääsin käymään eilen pika pikakäynnin helmikaupassa, josta löytyy herkullista materiaalia moneen eri lähtöön. 

Uusia suunnitelmia pukkaa ja se taas vaatii päiväkävelyn Karttusen Tiinan luo. Tulossa ollaan, kunhan päivästä sovitaan.

Hänen valmiiden töidensä korulaatikkoaan on kiva penkoa, kuin olisin lapsi karkkikaupassa. 

Eilen pistäydyin vain yhdessä helmikaupassa, vaikka mieli olisi tehnyt käydä monessa muussakin. Mutta tällä määrällähän saan jo hyvän alun, saan osan aloitetuista valmiiksi ja hyödynnän aiempien ostojeni jämäpussit.

Tampereella, Itsenäisyydenkatu 25, kohdalta löytyy lasityönäyttely. Illan hämärissä kuvasin muutaman otoksen. Liimatkaa nassunne lasiin ja ihastelkaa!

Päiväkävelyllä

Peltotiellä

Enään eivät pellot ja pientareet ole lumenpeitossa, kuten kuvassa, mutta ei paljon toisinkaan. Lunta on tulla tuprahtanut päivän aikana, vaikka onhan tuota sulanutkin jo. Kylmää, märkää, nihkeää ja äh, kylmää.

Tementiahiihtoa

 

Olen tuupannut kävelysauvani kevään aikana liikkeelle yhä useammin, yläselkäni vaatii lisää liikkuvuutta.

Pysähdyn usein saman puron ääreen, veden virtaus on niin rauhoittavaa.

Reilun kolme vuotta sitten mietin samaisen kuvapaikan kohdalla, mitä tuleva on tuova. 

Tapaninpäivän myrskytuhoja

Opintoni ovat loppusuoralla ja taas mietin tulevaa. Päiväkävelyllä olen kevään aikana käynyt aikamoista vuoropuhelua itseni kanssa. Sisäänrakennettu työmoraali on luja, sitä ei helposti nujerreta vaikka mitä sanoisin.

Samoilla kävelymatkoilla olen kantanut mukanani kevyttä kangaskassia ja kerännyt tyhjät pullot ja tölkit mukaani. On niin mahdottoman vaikea käsittää, miten sen täysinäisen juomapullon/tölkin jaksaa kantaa kaupasta ulos, mutta ei tyhjänä sisälle?

Kolmen kopla

 Siskoni otti vetoapua kolmen koplasta ja tuli minua puoliväliin vastaan. Reipasvauhtinen kävely tuo hyvän hien pintaan, vauhti on hurjaa ja rapa lentää!

Tyttöjen ihailussa!

Minä otin tuon urkin talutukseeni, sisareni piti vauhtia natujen kanssa. 

Matkalla on aina muitakin koiranulkoiluttajia, vauhtia ja vaarallisia tilanteita, eikä kävelysauvani ehtineet enään käyttööni.

Sinivuokkojen ihanuutta

Mukavaa viikonloppua teille kaikille ja kiitos mukavista kommenteistanne.
 

Meren ääressä

Minä menen minä menen merenrantaan, siellä ystääväänii kohtaan. Meri sinisenä sinisenä hohtaa, hiekka loistaa valkoinen..