Meillä on tänä kesänä monta projektia, joista olemme selättäneet yhden. Hitaasti, mutta aina niin varmasti työvaihe keralla homma aukeaa, leviää ja sitten kasataan taas kaikki kokoon. Tämä etupihan pari rikkaruohoo-projekti lähti liikkeelle ihan pihakierroksen pakollisena työkohteena, kitketään hiekka-alueelle kasvaneet rikkikset pois.
Ja miten me sitten päädyttiin tähän, puutarhajyrsin, peräkuuppa ja juomat viileään?Etupihan kautta kulkee lähes kaikki ja siksi olisi kiva, että tälläkin kohtaa olisi jotain kivaa katsottavaa. Sen mitä keittiön ikkunasta näkee on aina vähän niin ja näin, jos ei käy tekemässä viikkosiivousta ohileikkaavien saksien, kottareiden, harjan ja lapion kanssa. Tänä kesänä riippapihlajaa on leikattu reilulla kädellä jo kahdesti, eikä se ole vieläkään oikein timmissä kunnossa.
Ja sitten on nämä kivet. Niitä on tonneittain! Etupihaa on muokattu vuodesta toiseen niin monta kertaa, että enhän minä itsekään enää muista mitä täällä on tehty.
Ja sitten on nämä kivet. Niitä on tonneittain! Etupihaa on muokattu vuodesta toiseen niin monta kertaa, että enhän minä itsekään enää muista mitä täällä on tehty.
Jossain vaiheessa on laitettu hanskat tiskiin ja taas aloitettu alusta.
Silloin tyhjennettiin maapohja kaikesta puhtaaksi, vain puut jäivät. Tykkäsin tästä näystä ja erilaisuudesta meidän tontilla. Kivien välistä kuivat lehdet poistettiin teollisuusimurilla.
Välillä kivien määrää vähennettiin ja tilalle tuli enemmän vihreää. Liekö kasvustot saaneet uutta puhtia, kun kivet alkoivat peittymään ja oli taas aika muokata näkymää. Ei kun siirrellään taas.
Pintaa putsattiin ja sinne lisättiin kaupunkimaisema.
Huh huh, sanon minä tätä jatkuvaa mylläämistä. Jos haluaa helpon pihan, muuttaa kerrostaloon. Tällä tontilla ei mikään pysy kauaa samalla paikalla.
Ei edes lyhtytalo, joka oli kymmenen vuotta tällä paikalla. Se oli siirrettävä pois joko korjattavaksi, tai eläkkeelle. Me valitsimme jälkimmäisen. Nyt oli pöytä tyhjä. Kaikki, ihan kaikki kivet siirretty pois ja tästä on hyvä jatkaa.
Ei edes lyhtytalo, joka oli kymmenen vuotta tällä paikalla. Se oli siirrettävä pois joko korjattavaksi, tai eläkkeelle. Me valitsimme jälkimmäisen. Nyt oli pöytä tyhjä. Kaikki, ihan kaikki kivet siirretty pois ja tästä on hyvä jatkaa.
Seuraavaksi poistettiin kaiken kasvuston sisään jäänyt valotolppa. Sen poisti käytöstä miähen veli oikeaoppisesti. Valotolppaa ei edes näkynyt, jos sitä ei tiennyt siellä olevan. Olisi ollut kiva, jos sähköistyksen olisi voinut hyödyntää jotenkin toisella tapaa, mutta se oli ehdoton ei.
Aloitimme tämän muokkaamisen heti juhannuksen jälkeen, 22.6. Kaiken ylimääräiseksi luokittelemani jälkeen homma jäi miähen tehtäväksi.
Ensin siirrätin pari kuunliljaa, jotka olivat jääneet havujen alle piiloon. Ne istutettiin täydentämään tyhjiä reunoja ja selkeästi eriväriset kuunliljat istutettiin muihin kukkapenkkeihin.
Kunhan nämä juurtuvat tähän hyvin niin ne kasvavat valtavan kokoisiksi ja ovat näyttäviä omina ryppäinään.
Näiden kuunliljojen taakse istutettiin vielä isohöyhenpensas, joka ostettiin Pinsiön taimistolta(ei näy kuvassa).
Aloitimme tämän muokkaamisen heti juhannuksen jälkeen, 22.6. Kaiken ylimääräiseksi luokittelemani jälkeen homma jäi miähen tehtäväksi.
Ensin siirrätin pari kuunliljaa, jotka olivat jääneet havujen alle piiloon. Ne istutettiin täydentämään tyhjiä reunoja ja selkeästi eriväriset kuunliljat istutettiin muihin kukkapenkkeihin.
Kunhan nämä juurtuvat tähän hyvin niin ne kasvavat valtavan kokoisiksi ja ovat näyttäviä omina ryppäinään.
Näiden kuunliljojen taakse istutettiin vielä isohöyhenpensas, joka ostettiin Pinsiön taimistolta(ei näy kuvassa).
Se on himpan väärällä puolella valoon nähden, mutta toivon, että se ottaa paikkansa ja viihtyy tässä kasvupohjassa. Kaikki tyhjät kolot täytyy täyttää =)
Etupihalta otettiin talteen pintahiekkaa ennen reunoilta poistettavien kasvustojen.
Tässä oli traktorista paljon apua, ettei täytynyt lapiolla kaivaa isoja maakasoja.
Joka puolella oli useamman viikon myllätyn näköistä, mutta se ei haitannut, kun on valoisa aika, eikä mihinkään kasaan kompuroinut pimeässä.
Poistettujen kivien tilalle on tulossa juurikangas ja haketta, kun taas saadaan tehtyä lisää.
Olin katsellut Pinterestistä laatoitettujen pintojen kuvioita ja esitin ne tekijälle.
Kun pohjat on tasoiteltu, hiekkamontulta haettu asennushiekkaa on aika asetella pihakivet oikeaan kuviomuotoon.
Ilmaiseksi saadut kierrätyskivet on helposti otettavissa tontin reunalta. Ne ovat kivan kokoisia, ei mitään suuria ja painavia laattoja.
Niillä saa tehtyä helposti erilaisia muotopintoja ja tässä kohtaa haluan pyöreän muodon mukailemaan suurta alppiruusua.
Yksi rivi lisää teki kulmasta hengittävämmän. Alkuun tuntui, että näin on hyvä, mutta nyt valmiista pinnasta sen erottaa, alppiruusu ei hyökkää ihan päälle. Sitäkin voisi halutessaan typistää.
Etupihalta otettiin talteen pintahiekkaa ennen reunoilta poistettavien kasvustojen.
Tässä oli traktorista paljon apua, ettei täytynyt lapiolla kaivaa isoja maakasoja.
Joka puolella oli useamman viikon myllätyn näköistä, mutta se ei haitannut, kun on valoisa aika, eikä mihinkään kasaan kompuroinut pimeässä.
Poistettujen kivien tilalle on tulossa juurikangas ja haketta, kun taas saadaan tehtyä lisää.
Olin katsellut Pinterestistä laatoitettujen pintojen kuvioita ja esitin ne tekijälle.
Kun pohjat on tasoiteltu, hiekkamontulta haettu asennushiekkaa on aika asetella pihakivet oikeaan kuviomuotoon.
Ilmaiseksi saadut kierrätyskivet on helposti otettavissa tontin reunalta. Ne ovat kivan kokoisia, ei mitään suuria ja painavia laattoja.
Niillä saa tehtyä helposti erilaisia muotopintoja ja tässä kohtaa haluan pyöreän muodon mukailemaan suurta alppiruusua.
Olen ennenkin kiitellyt nykytekniikkaa ja nimenomaa Wa-viestejä, joiden avulla ajatustenvaihto on helppoa ja nopeaa. Käännänkö kivensuunnan näin vai noin? Jos jatkuu tuonne, niin miten lähden tällä kivellä etenemään?
Jatkuu elokuussa
Kivien välit oli jo täytetty hiekalla, kun ehdotin vielä täydentämään kaaren ulkoreunaa.
Ympyrän keskellä on puunrunkoa muistuttava valmislaatta. Hyvä, että on yksi tasainen pinta, jos laitan lyhdyn tähän. Tai, kun laitan.Yksi rivi lisää teki kulmasta hengittävämmän. Alkuun tuntui, että näin on hyvä, mutta nyt valmiista pinnasta sen erottaa, alppiruusu ei hyökkää ihan päälle. Sitäkin voisi halutessaan typistää.
Ei tämä ollut ihan vielä valmis, kun asettelin hirsitalot paikoilleen.
Viikolla tullut vesisade huuhtoi pienet kivenmuruset omiin koloihinsa.Tänään on näin. Katsotaan mitä keksitään neljän vuoden kuluttua =)
Terhi






















































