Juhannus

Juhannus osui kalenteripäivissä ihan kohdilleen ja sujui mallikkaasti. Olin suunnitellut hiukan huilaavani, mutta jos sitten joku toinen juhannus. Aamusta kun lähdimme molemmat omillamme töihin, niin aattelin, että voi kerpele, kun olis saanut jäädä nukkumaan! 

Miäs pesi aattona sauna, minä tein toisaalla muuta kodin puuhailuja, kun kesken kaiken sanoo, että voitaishan me tänään jo mennä tytsin perheen luo. Minäpä soitin ja on ihan ok, tulkaa vaan. Kamppeet autoon, huusholli puolitiehen ja pikaiset kastelut pihakasveille. Vedin lipun salkoon, ja sinne se jäi tuulessa kevyesti heilumaan.

Matkalla pysähdyimme tankkaamaan auton ja itsemme. Auto oli himpan verran täynnä, eli sinne ei tarvinnut ostaa yhtään mitään!

Luulen, että suurin osa matkaa kaupungista maaseudun rauhaan viettämään juhannusta, mutta mepä matkasimme maalta kaupunkiin. Liikenne oli rauhallista, eikä missään tullut ruuhkia. Ei edes kaupan kassoilla.

Tyttären perhe on ostanut jonkin aikaa sitten ok-talon, jonka piha vaatii hiukan huomiota ja kasvien tunnistamista. Otin paikkani ja sain selkoa kasvillisuudesta. 

Harmillisesti naapuritontilla on autiotalo, jonka piha on ihan hoitamaton ja etanat riesana. Etanoiden hävittämisen pyysin aloittamaan jo ekalla käynnillämme. Tytöt on jo hyvinkin valppaina pihteineen.

Pihan upea juhannusruusu oli niin tällingissään.

Tytöille menomme oli yllätys. Voi miten riemastuttavan vastaanoton saimme. 

Oma piha-alue on laaja ja siinä on hyvä pyöräillä. 

Tässä sitä ollaan niin topakkana, että osaako se vaari. Veimme tytöille pihakeinun, joka oli toivomuslistalla, kun oman pihan toiminnallisuutta miettivät. Lista on loputon, mutta me pystyimme toteuttamaan yhden toiveen.

Kierrätyskeinu on lähiseudun tutulta, jonka miäs kävi ostamassa. Keinun runko mahtui hyvin farkun takatilaan ja jalkojen alle tulevat pattingit oli soviteltu etupenkkien istuinten väliin.

Mummin kesäneidot 💝

Päivä meni jouten. Minä oli pää pensaassa, vain persus näkyi. Välillä grillasimme, nälkähän siinä puuhatessa tuli. 

Miäs sai toimeksiannon, jota on juurikin parhaillaan tekemässä.

Iltamyöhällä tytär kysyi, josko jäisimme yöksi. Minulle sopi. 

Oli ihana saada olla tyttöjen ja perheen kanssa. 

Vierashuoneen seinässä oli liiskaantuneena juhannuksen ärsyttävin eläin, hyttynen. 

Tytär 

Läteissämme kävimme halaamassa jokaisen. Vanessa sanoi, että on kiva, että he saivat pihakeinun. Tämä oli jo illalla ollut kovassa käytössä.

Kotimatkalla pongasin ihanan neulekirjan, kun poikkesimme syömään. En malttanut olla hiplaamatta sen sivuja. Niin kauniita neuleita.

Juhannuspäivänä päätin, että en kitke ainuttakaan rikkakasvia. Kitkin jo! En malttanut olla vain paikallani, vaikka kroppa sanoi jotain muuta,

Luhdin seinustalla kasvaa vaaleanpunainen juhannusruusu. Viime kesän missasin sen kukinnon, mutta nyt oli skarppina. 

Näillä helteillä, 30', alkoi yksi, jos toinen kukka avaamaan nuppujaan.

Syreenit olivat parhaimmassa kukassa. 

Koko juhannuksena emme käyneet saunassa, vaikka omakin tuli pestyä. Yhtään kokkoa emme nähneet, eikä talviturkkia tullut vieläkään kasteltua. 

Huilaaminen jäi arkipäiviin, viikonloppu on ihan liian lyhyt sellaiseen. 

Vuodatimme hikikarpaloita päivästä toiseen ja nautimme valmiista pinnoista. Niitä tulikin sitten valmiiksi monta eri kohdetta. 

Koivun alla

 Pihan ainoa koivu on etupihalla, ihan sisääntulossa. Sen alunen siistittiin viime syksynä, kun koirankoppi vietiin pois ja tilalle tehtiin kivikkomaa. 

Tänä kesänä tuli taas sellainen pieni ahaa-elämys, ja se tiesi traktorihommia. Lapioiminen kovaan savimaahan on myrkkyä käsille. 

Jouduin tekemään yhden paikkuun kivikkokasveille ja valitsin harmaan sävyn.

Tämä kasvaa porskuttaa ja tekee uutta kasvustoa.

Sateenvarjojalavalta otettiin suojat pois ja vähän kiristeltiin tuentoja.

Jos ette kerro kenellekkään, niin kerron miten meillä kaivetaan nurmialueet pois 🙊

Miäs laittaa traktoriin perälevyn paikoilleen ja minä seison levyn päällä vuoroin puolella ja vuoroin toisella reunalla. Näin saadaan nurmi kuorittua pois. Sitten lapiolla möyhennetään savimaa ja tuodaan hyvä multakuorma. 

Nurminreuna laatoitetaan ja sain istuttaa tarhakielon, eli tarhakalliokielo. Kielon kukinta hiukan häiriintyy, mutta sen ei nyt ole väliä, vaan sen, että se ei pääse valtaamaan yhtään enempää alaa kasvulleen mistä sai lähdön. Kukinnan jälkeen tämän lehdet haukkaa jokin toukka, eli näistä viherryksistä on muisto vain. Toki sen voisi yrittää myös suojata jollain harsolla, mutta lehtien syönti ei vaikuta kasvustoon. Paitsi tietysti tänä vuonna, kun tämä ei ole juurtunut, voisi oikeasti miettiä suojausta, että saadaan ihailla näitä tulevinakin kesinä.

Tähän istutettiin lisäksi jalo-onnenpensas, joka pitää muistaa suojata syksyllä ristihampailta. 

Vanha tynnyri jää osaksi perennapenkkiä. Sen päällä on suuri sinkkivati täynnä murattia, joka on talvehtinut kellarissa jo kahtena vuonna. 

Kuvan partyvalosarjalla saattaa olla jotain tekemistä tämän laajennuksen kanssa.

Hyvää ja kaunista juhannusta teille kaikille, 

Kultainen kukko

 Pienellä vaivalla haljusta kukosta tuli kultainen. Pullo kilikalimaalia ja taas loistaa! Litukan riikinkukko on viettänyt vuotensa ihan unholassa terassin kulmilla, riippapihlajan alla, eikä se tullut ollenkaan huomatuksi. 

Kopioin, luvatta, kuvan Paulan päivityksestä. Sorry!

Irrottelin osat toisistaan ihan vetämällä ne erilleen ja asettelin puuliiterin nurkille kuormalavan päälle. Puhaltelin isoimmat hämähäkinseitit koloistaan.

Maalasin pinnat kahteen kertaan niin, että hirsiseinäkin sai osansa. Kolmas maalikerros suhuteltiin siipien alle peittäen lopunkin sinisyyden.

Miäs halusi kukon asettuvan sisääntulon puolelle ja siihen se sitten tällättiin kivikkomaahan. Jalkojen alle soviteltiin muutama kivi ja varpaiden päälle lisää. Takapihalla tässä oli kiinnityksessä pitkät harjateräskaaret, mutta kivikkomaassa se ei ihan heti onnistu.

Kukko oli jo ihan kenossa aamulla.  Mahtaako sitä huimata? Kotiin tulessamme se pötkötti pyrstösulkineen nokka maassa. Murjotti!

Nyt sille piti laittaa lisää kiviä kintuille, auts. Kivoja tällaiset pienet projektit, kun voi ulkona puuhailla maalien kanssa. 

Nuorimmainen täyttää tänään 25-vuotta. Voi mahdoton miten nämä vuodet onkaan menneet nopeaan. Hän täytti juuri kymmenen, kun aloitin blogin kirjoittamisen. Onnea!