Mitä me tehtäis helteellä, kun ei olla rantaväkeä, ei auringonpalvojia, eikä helle meitä haittaa?No, mennään mettään!
Vuodesta toiseen mustikka-aika ajoittuu loma-aikaan, tai noh, melkein lomaan, että voidaan kulkea unirytmistä viis, marjastamaan ajan kanssa. Ei se pelkkä marjojen poimiminen, vaan se perkaaminen on aikaa vievää puuhaa.
Satoa on tullut ja sen kanssa on puuhattu viime viikon arkipäivät. Töiden jälkeen illaksi metsään ja yötä myöden perattu ja säilötty.
Kuten olemme saaneet lukea, olemme ihan itse todenneet. Mustikkaa tulee helposti ja paljon =)
Ihan tässä tulee ahneeksi.
Kun päivälämmöt huitelee 22-26' välillä, kiristän otsapantaani. Antaa hien virrata, minä kestän. Tuulenvire silloin tällöin olis kiva, menisi paarmat tuulenviemää kauas, kauas pois.
Joka käynnillä kannamme kotiin suu hymyssä ämpäreittäin ihanuuksia. Nämä eivät meillä jää käyttämättä.
Marjareissuilla ihan parasta on evästauot. Kun ämpäri täyttyy, on se lupaus tauosta. Ensin on tyhjennetty jääkaappi kaikesta nihkeästä. Oi, nehän maistuu vielä ihan hyviltä.
Itseään tsempaten, tuore pulla paistopisteeltä saa kauhomaan vielä nopeammin tuoden lisää virtaa.
Metsässä on rauhallista, vain muutamia poimijoita meidän lisäksemme.
Tää ottaa hetken huilia, jaksaa taas rämpästä.
Kotona olemme viritelleet perkuupaikan työhuoneeseeni. Se on siellä viisi päivää ihan puhdistamona. Istahdamme urakan jälkeen puutarhaan hetkeksi ja kuuntelemme yön ääniä.
Kesäyöt ovat lumoavan kauniita, pientä valonkajoa, ei mistään mitään ääntä.
Nämä aurinkokennovalot syttyivät lähes samanaikaisesti.
En tee iltaisin pihakierrosta, mutta oli kiva nähdä, että nämä toimivat.
Kasvarin toinen kesä tuottaa jo hyvää satoa.
Eräänä iltana, tai se oli jo yö, 00.30, söimme terassilla uuden sadon mustikkarahaa. Laitoin kausivalot ja nuo kivat ladattavat pöytävalot käyttöön.
Summasimme ma-ke saldon, 140 ltr. Se riittää meille ensi talveksi, mutta voimme vielä halutessamme käydä keräämässä lisääkin.
