Nukkis

Oma hiiritaloni viinipullolaatikossa

Tampereen kauppiksella oli viime viikonloppuna nukkismarkkinat jossa kävin pikaisesti. Lähialueilla ei ole enää muita helposti käytäviä tapahtumia, joten ilo irti siitä missä käyn. Miäs vei minut myyntipaikan ovelle ja sanoi, että viivy niin kauan kuin haluat. Ja minähän viivyin ja viihdyin.

Myyjien pöydät notkuivat kaikkea ihanaa, joiden hypistelyä olisin voinut jatkaa loputtomasti. Tein mielestäni hillityt ostokset ja pyrin miettimään mihin kaikki pienet esineet tulevat, mutta saattoihan siinä käydä niinkin, että ihan kaikkea en voi osoittaa, ainakaan vielä, kohdilleen.

Yksi näistä on pukkijalkainen pöytä. Vaikka tämä on pieni, 1:12, voi olla, että se on kuitenkin liian suuri suunniteltuun kohtaan. 

Näitä en voinut jättää muiden löydettäväksi. Toki näitä voi ostaa netistäkin, mutta on kiva saada tuote heti mukaan, kun messuillaan.

Upeat koristeet takan päälle. 

Näitä työkaluja aion hyödyntää kortteilussa.

Samoin pieniä ristejä.

Maitohuoneeseen, lamps!

Pienet vaaleanpunaiset keramiikkaruukut. Joku oli ostanut kaikki pienet vihreät.

Pilkkuja siellä, 

roiskeita täällä.

Ihastuttavan pienet käsintehdyt kengät.

Unisieppari ja taustalla näkyy pienet ledi pallovalot.

Paikanpäällä oli monta kaunista pientä taloa, joista löytyi kivoja huoneita kurkittavaksi. 

Terhi

60

 Kortteilussa on rajattomasti mahdollisuuksia tehdä jos ja vaikka mitä. Pitkän tauon jälkeen on välillä ihan hukassa miten mä pääsen alkuun, mutta jo seuraavan kortin kohdalla päässä vilisee muutakin kuin harmaa solu. Kun osais lopettaa ajoissa, mutta ei! 

Nyt pyydettiin tekemään yksi kortti 60-vuotiaalle, tein neljä. On sitten vaihtoehtoja mistä valita.

Rehevästi onnellinen. Nämä kuva-arkit on siitä mukavia, että niiden irrottaminen on helppoa kiljotiinilla. Voi jättää enemmän reunapintaa tai sitten sen leikkaa ihan väristä irti. 

Tässä kortissa koirien kuvat on kiinnitetty tarratyynyillä hiukan pääkuvaa korkeammalle. Huomaa koirien ilmeet!

Sisäsivulla tilaa omalle tekstille. 

Eläks nää viäläki??
Tälle huumorille pitää osata nauraa. Koirantassun verran terapiaa ilman muuta hössötystä.

Sisäsivulla matkalipusta näkee iän numeroina.

Kun kyseessä oli tilaus koiraihmiselle, voi onnea teksti olla hau-alkuinen. Nämä kaikki kuvat ja tekstit on valmiista askarteluarkeista irrotettuja.

Elä, juhli ja nauti! Olen taas keräillyt jämälaatikkoon paperisilppua, joista löytyy kivoja taustoja kuviin. 

Hiukan hillitympään makuun olen tehnyt tarrakuvalla miettiliään naisen istumaan viherryksen taakse.
Paljon kukkia, kevään värejä ja ilmapalloja pyörän kyytiin.

Sisäsivulla kimpullinen kukkia. 

Ihan paras kommentti oli vietyäni nämä, ei ole minun tekemiäni. On ne. Nykyään signeeraan työni kortin takaa. 

Terhi

Vanessa 9 v

 Viikonloppuna juhlimme Vanessan syntymäpäivää, joka on tammikuun lopussa. Kivasti juhlakausi alkaa heti alkuvuodesta, muutaman kuukauden välein tytöt ikääntyvät ja me juhlimme.

Ilmapallokaari oli puhallettu edellisenä iltana. Poskiin nousee hymykuopat, on siinä ollut taas puhkumista! Mikä ihastuttava lisä ja väriläiskä palloista tuleekaan.

Oma ikäpallo on tärkeä ja sitä ei kissat saa kiinni.

Kahvipöytä oli katettu kahdeksi, mutta missä on päivänsankari?

Äippä, sisko ja isä on kotona, Vanessa on jo liikkeellä. 

Tänäänkin on ollut kilpavoimistelun reenit ja niistä on saanut lähteä hiukan aiemmin, että ehtii kotiin ennen vieraita. 

Ennen tarjoilua pitää vaihtaa mekko ja laittaa hiukan lisää kauneutta ylle. 

Vaatteiden vaihto tapahtuu nopeasti, kun kaikki on valmiina.

Letit auki, äiti auttaa. 

Pikkuisenko olit nopea!

Muutama kuva ennen muiden vieraiden tuloa.

Onnea pikkuemäntä 💓

Eemelikin tuli jo. 

Milja heräilee hetken, päiväunet eivät meinaa loppu niin vain.

Ihan vähän kurkkaan...

Mistä näitä pieniä prinsessoja oikein tulee?

Hetki jutustelua kummitädin kanssa.

Kun äippä on kosmetologi, on ehostaminen opeteltu yhdessä.

No nyt on Venlakin saatu taas kuviin.

Vanessaa ei paljon näkynyt näiden kuvien jälkeen, kun kaikki lapset lähtivät leikkimään.

Eemeli höpsötteli omia juttujaan ja viihtyi aikuisten seurassa.

Humu ja tytär

😄

Samikset!

Viime vuonna ei saanut laulaa onnittelulaulua, ei tänä vuonnakaan.

Kummisetä auttaa puhaltamisessa.

Pärjään itse

Nyt saa ottaa

Sisarukset 💕

Sitten on nämä, mummu ja humu.

Tänä vuonna minulla ei ollut mitään teemaa onnittelukorttiin. Katsoin mitä kaunista ja kivaa laatikoistani löytyy ja keräsin vaihtoehdot esille. 

Hieman kolmiulotteista, vedenalaista ja kevättä enteilevää sain tehtyä. Ilmapallotimantit on kiva löytö. Niillä saa ilmavuutta ja tuntumaa. 

Neuleiden valmistamisen aloitin ajoissa. Kävimme Lankamaailmassa alennusmyynneissä ja koriini hyppäsi 0,500 kg ihanan pehmeää Sara Snorre Collection, 100% akryylilankaa, jonka neuletuntuma on ihana. 

Ensimmäiseksi neuloin ponchon. Itse tykkäsin lapsena käyttää omaani, jossa oli pitkät hapsut. Tähän versioon en hapsuja laittanut. Tämä on työn taustapuoli.

Etukappaleessa on pidennetty helmineule, kuten myös käännettävässä kauluksessa.

Lahjapakettiin kuului myös kaksi hiusdonitsia.

Ja kaksi huivia, joista tämä on toistaan suurempi. 

Aloitin neulomaan 5 silmukalla, lisäilin kerroksen keskellä, jossa on myös pieni palmikko.

Toinen huivi on neulottu sileällä. Tämän pienemmän kolmiohuivin saa kivasti kiepautettua takin alle suojaamaan kaulaa. 

Hiusdonitsien käytöstä olisi kiva saada käyttökokemuksia. Nämä oli kiva tehdä.

Käytin kaikki ostamani langat näihin neuleisiin. Kiva, ei jäänyt jämiä.

Onnea rakas Vanessa 💖

Terhi