Nopsa

 Nopsa ei ollut nimensä mukaisesti liian nopsa tehdä, kun fundeerasin ja aprikoin tuleeko tästä taas yhtään mitään. 

Neule aloitetaan kauluksesta joustimella, jonka jälkeen aloitetaan kirjoneule ja silmukoiden lisääminen. Tässä vaiheessa vielä meni ihan hyvin, paitsi jouduin pyytämään suunnittelijalta täsmennystä ohjeeseen lisättyjen silmukoiden kohdalle. 

Sakset tuli käyttöön työn loppuvaiheessa, kun päädyin ottamaan neulotun kauluksen pois. Rohkeasti leikkasin sileän osuuden, keräsin silmukat ja purin korotetun takaosan. Kaulus kiristää liikaa, eikä valmis neule näin ollen olisi ollut järkevä jättää kaappiin käyttämättä.

Neuloin sileän käännevaran työn nurjalle puolelle ja ompelin reunan kiinni käsin.

Hihansuihin haluttiin myös hevoset ja ne päätin jälkipistellä valmiiseen pintaan. Kuvio ei olisi täsmännyt kirjoneuleena kiertämään hihansuita. Tässä tein yhden hevosen kahteen kertaan, kun ensimmäinen kierros laukkasi väärään suuntaan, mutta näin jälkikäteen se olisi voinutkin olla siinä, kun purin kauluksen niin nythän paidan voi käyttää kummin päin sen yllensä pukee. 

Mutta, joo, nyt pollet on turvat vastakkain, jos haluaa tarkentaa paidan etupuolen hihan kuvioista. 

Neule on toiveesta pitkähkö, toivottavasti ei liian pitkä. Silloin joudun purkamaan helman ja neulomaan sen uudestaan. Ohjeessa ei ole helmassa hevosia, vaan neuloin nekin pyynnöstä. Laskin ja purin, purin ja laskin, että saan kuvion täsmäämään, kun neuleesta ei kavennettu kyljissä, vaan neuloin suoran pötkön.

Huljuttelin valmiin neuleen pyykkietikassa ja linkosin kevyesti. Kuivatan tasolla ihan ritilän päällä. Kun sunnuntai valkeni harmaana en pitänyt kiirettä, ennen kuin aurinko pilkahti esiin. Olikin kiire silityslaudan ääreen oikomaan loput rypyt ja kuvaamaan neule ulkona.

Nopsa on neulottu Dropsin Karismasta, jossa on hyvä värivalikoima. Tässä neuleessa pohjavärinä on laventeli.

Lankaa kului 0,650 kg. 

Puikot 4, 5 mm.

Hevosiin oli toiveena suomenhevosen väri ja sehän voi olla melkein mikä vaan ruskea, tumma, musta. Tässä neuleessa punaruskea. Huomaa uusi kaula-aukko, selkeä ja avara. 

Terhi

Kevätkarkeloita

Talvikamppeet on pesty ja varastoitu ja niin on myös talvi ja joulu. 

Raikkaat ja heleät värit on päästetty valloilleen ja kaappien kätköistä etsitty tutut kevätkoristeet.

Ruokapöydällä on Ikean vihreä-musta päiväpeitto, jonka toista laitaa korostaa keltainen, toista violetti kaitale. Niin sopivasti pääsiäisen aikaan. 

Astiakaapista löytyy vaikka ja mitä! Tulppaanikuvioisen maljakon olen maalannut 2007. Jo silloin olen pysynyt omassa väripaletissani, vihreää ja vaaleanpunaista.

Matkalta mukaan tarttui Hemtexin valikoimista kivan siro tarjoiluastia, jossa näin kasvun ihmeen. Istutin siihen sinapinsiemeniä ja nehän itivät muutamassa päivässä.

Tästä lisukkeeksi leivän ja 

salaatin päälle.

Pidän siitä miten valo kulkee lasin läpi.

Pupupari H&M tämän kevään valikoimasta.

Villeroy&Boch

Pionin tuoksua keväisiin päiviin.

Miltä teidän pääsiäinen näyttää? Olen siistinyt peikonpähkinäpensasta ja kerännyt oksat suureen keramiikka-astiaan huvimajalle. Sieltä sai helposti kivan puskapöntön koristeita varten pirtille ja taas juhlapyhien jälkeen oksat takaisin ulos.

Jonakin aamuna pupusta ei näkynyt kuin pienesti korvat 😁

Oletko valmis? Virpojat ovat liikkeellä. Voisin olla yksi heistä =)

Kevät näkyy myös likaisina ikkunapintoina, mutta ainahan sitä voi lisätä jotain katseltavaa, niin ei häritse ne kärtsäset pinnat.

Orkidea ilahdutti meitä koko talviloman ja vieläkään ei ole pudottanut yhtäkään kukkaa.

Tätä tiffanyjänistä etsittiin monen monituista kertaa niin pirtiltä, kuin työhuoneestakin. Lopulta se vaan pilkahti esiin pitkän pajunoksansa kanssa ylimmältä hyllyltä hyvästä suojasta. 
Kynttiläkippo ja orkidea Ikea.

Hyvää pääsiäisen aikaa teille kaikille

Terhi

Kevät(yöt)

Puhutaanko säästä? No ei! 

Laitetaan kevättyöt alkuun ja tyhjennetään ensin kellarissa talvisäilytyksessä olleet viherrykset. Siis, syksyllä vihertäneet. Meidän kellarin ilmanvaihtoa on paranneltu jatkuvasti, mutta siitä huolimatta se on kovin kostea ja siksi kasvu näyttää pystyyn kuolleelta. Sitä ne eivät kuitenkaan ole, mutta saa kulua aikaa ja auringonvaloa, kun näistä tulee vihreitä jälleen.

Suurin osa kasveista kannettiin työhuoneeseeni, vain muratti ja lankaköynnöksen veimme kasvariin. Ensimmäinen kylpyamme käännettiin sadevettä varten paikoilleen ja näin saan kannettua kasteluvettä kannu kaupalla.

Sen jälkeen pääsimme kiinni varsinaisiin kevättöihin. Etupihan neljän tuijan latvat alkavat olla korkeuksissa ja kasvusto niin tuuhea, että valo ei pääse läpi ympärillä oleviin perennoihin. Olen joskus vuosia sitten poistanut alimmat oksat, mutta se ei enää riitä.

Haluan muutosta ja kokeiluahan tämä on, kestääkö tuija rankkaa leikkausta? 

Pitkät A-tikkaat alle ja ei kun ylöspäin. Minä katson kuistilta kuinka paljon on tarpeeksi paljon ja siitä poikki.

Miäs hävisi piiloon, mutta sahan ääni kuului.

Eikä aikaakaan, kun latvat oli pistetty poikki ja suurimpia harotuksia karsittu. Vielä täytyy katsoa, jos puskaleikkuri on toimintakunnossa, voin siistiä puista muodokkaampia.

Sama homma puutarhan tuijille, latvat poikki ja valoa näkyviin. Leikkasin muutaman pitkäksi venähtäneen oksan ihan oksasaksilla pois, että kulku alueelle on helpompaa.

Vaikka aurinko on jo lämmittänyt lempeästi, maa on kylmä. Tällä korkeudella routa on 120 cm syvällä.

Puutarhan tuijassa on kahtena vuotena ollut harakanpesä. Oksista ja risuista tehty pesä on suurikokoinen ja kiinni niin maan perusteellisen tiukassa.

Yhden päivän aikana ehtii kaikenlaista, kun ottaa työhanskat käteensä. Siistittiin kuistinkaiteelta talviasetelmat pihanperälle ja laitoin sipulikukat tilalle. Hyasintin makea tuoksu keräsi pörriäiset ympärilleen, muut kukinnot ovat vielä vähän vaiheessa aueta.

Sitten päästäänkin jo väri-ilotteluun, kun reposet näkyivät monena iltana ja yönä. 

Kodin lämmössä on kasvuun lähtenyt uudet daalian juurakot. Päädyin ostamaan uudet, kun edelliset olivat aika nihkeitä, eikä kannattanut säästää. Nämä saavat juurtua rauhassa ensin muovipussissa ja siitä siirrän ne ruukkuihin. 

Pienet taimipotit ovat vielä hyvässä kasvussa. Tässä on petunian, verenpisaran ja pelargonian alkuja. 

Verenpisarat latvoin kaksi viikkoa istutuksen jälkeen, mutta pelakat jurnuttaa vielä. 

Terhi

Verkatehdas

 Händi-kädentaitotapahtuma Hämeenlinnan Verkatehtaalla, 14.3.2026,  kokosi yhteen esittelijöitä ja kädentaidoista kiinnostuneita. Ensimmäiseen Händiin osallistuttiin mekin, miäs ja minä. Huomasin ilmoituksen tapahtumasta talvilomalla ja merkkasin päivän muistiin. Oli kiva käydä ja olla hetken yhdessä asuinkaupungeistani. Verkatehtaalla käynti oli ensimmäinen. Minulla on jokin muistikuva, että mummuni olisi työskennellyt tehtaassa. 

Kotoa lähtiessämme oli ilma sateinen ja harmaa, mutta mitä lähemmäksi pääsimme kohdettamme, aurinko paistoi täydeltä terältä. Hetken aikaa jonotimme omat sisäänpääsylippumme ja jalkaannuimme melkein heti omille teillemme. Lähinnä siksi, että emme saaneet autoa kuin 30 min.parkkiin ja miäs kävi raksuttamassa pysäköintikiekkoa rengastakaan siirtämättä aina uuteen aikaan. 

Minä kierteli hiukan toista hitaammin esittelypöydän vierestä toiseen ja jutskasin tuttujen kanssa.

Tämä ja monta muuta upeaa Elisa Kärjän huovutustyötä on esillä Galleria ARX, Viipurintie 4, Ollaanko tuttuja? huovutettujen hahmojen näyttelyssä 13.5.2026 asti.

Missään ei ollut kuvauskieltoa, vaikka sellainen on kyllä ollut jo monta vuotta messuilla, niin minä vähän kuitenkin tallensin näitä työpisteitä. Käsityökekkereiden Veera Jussila oli kertomassa miten käsityöideasta syntyy valmis kirja. Vuoden 2026 käsityötekniikka tilkkuilu oli osa tässä huoneessa tehdyistä korjausompeluista.

Sashiko pistely

Upeita parsintapaikkailuja

Jalkapohjan täydeltä

Ihastelin tätä avaruutta, tehdassalin korkeutta ja kivaa kävelysiltaa.

Päivän aikana oli paljon haastatteluja, osallistujia ja näytöksiä. Itse en osallistunut näistä mihinkään.

Pirtanauhoissa oli valinnanvaraa, samoin materiaaleissa. 

Esittelijöitä ja omien tuotteidensa myyjiä oli n.60. Uskokaa tai älkää, en ostanut mitään!

Ehdimme käymään pikaisesti Suomen Kasarmin aarteissa, jotain saatoin löytää. Seuraavan pikamatkan teimme Lasipihan uuteen myymälään. En ole tehnyt pariin vuoteen minkäänlaisia lasihankintoja, kun en ole ehtinyt oikein mitään tekemäänkään. Nyt on taas laareja täytelty. Kotimatkalla vielä parit narssut matkaan ja illaksi kotiin. Taas oli kiva ja piristävä kulttuuripäivä.

Terhi