maanantai 30. huhtikuuta 2018

Kohti näyttöä, osa 2

 Molemmat työt on nyt valmiina näyttöä varten. Suurin työ näissä projekteissa on portfolion kirjottaminen, eikä niinkään se kirjoittaminen ja tekstin tuottaminen, vaan tietty osa kirjoittamisessa vaikeuttaa prosessia. Oman haasteensa tuo kone, jonka kovalevy pätkii. Ja pahasti. Koneelle on kyllä huolto jo varattu, mutta ei ennen kun saan kaikki kirjoitettua.
 Toinen osa näyttöä on vuoritettu neulepeitto lastensänkyyn. Olen käynyt lävitse käsityölehtien päätoimittajien kanssa joko sähköpostilla tai puhelimitse tekijänoikeusasiat, että olen voinut käyttää tätä mallia omassa työssäni. 
Olen kääntänyt ja vääntänyt valmista peittoa. Mittaillut ja tuumaillut vuorikankaan kanssa. Jokaisen materiaalin olen erikseen käynyt kaupungista ostamassa, niin tähän kuin lasityöhönkin. Ja taas mittaillut ja tuumaillut. Ilmassa on ollut taas suurta turnausväsymystä.
 Löysin helpon ja kivan videon kulman ompelusta Hääräämön blogista. Simppeli ja helppo, mutta laskennallisesti tarkka, että sain neuleen sopimaan ommeltuihin kulmiin. 
Silittelin neuleen ja kankaan moneen kertaan, oioin ja mittailin kohdilleen.
 Viimeistelin valmiin peiton rekipeittosolmuin jolloin vuori ja neule pysyvät hyvin yhdessä.
Lanka on Hjertegarn Bommix Bamboo. Valmiin työn koko reunakaiteleineen 152 x 93.
 Töiden esittely on toukokuun puolessa välin, eli hyvin on työt mallillaan.
 

lauantai 28. huhtikuuta 2018

Kohti näyttöä, osa 1

 Loppukevään näyttö lähestyy ja työt valmistuvat viimein esittelyyn. Minulla on ollut työn alla asiakaslähtöinen työ, jota varten olen valinnut itselleni asiakkaan. 
Olen vastaanottanut tehtävän yksityisasiakkaan kotiin tehtävien lastenhuoneen sisustuselementtien suunnittelusta ja toteutuksesta.
 Tehtävänäni on ollut suunnitella lasinen unisieppari, jossa värit on valittu lastenhuoneessa olevista väreistä. Luonnostelin useamman piirroksen, joista kuvassa oleva päätyi työpöydälleni ja lasiveitsen alle.
On ollut rentouttavaa ja mukavaa puuhailla välillä lasin parissa työn tällä puolella.
 Piirsin myös mallit lasisiin sulkiin. Käytin paljon irilisoitua kirkasta lasia, jonka värit heijastuu kauniisti työalustaa vasten.
Työn edetessä sommittelin osia kohdilleen keittiönpöydän ääressä.
 Isomman ympyrän halkaisija on n. 25 cm ja tämän pienemmän 10 cm. Koko työn korkeus 60 cm. Kaikissa osissa olen käyttänyt samoja värejä, vaikka saattavat näyttää työpohjaa vasten hieman erilaisilta.
 Valmiin työn reunaan olen tinannut erillisen osan jossa silkkikukat ovat kiinni. 
Työn alareunaan lisäsin nauhoja, helmiä ja sulkia joita on helppo vaihtaa ja siirrellä halutessaan.
 Ojibwe-taru kertoo unisieppareiden synnystä näin:
”Hämähäkki-isoäiti loi maailmankaikkeuden laulamalla, mutta harmistui ihmislasten pahoista unista.
Isoäiti meni Pajun luokse ja pyysi tältä muutaman oksan, Kotkalta isoäiti taas sai muutaman voimallisen sulan.
Hämähäkki-isoäiti taivutti oksat ympyröiksi yhdistämään kaikkia maailman ihmisiä. Sitten hän kutoi viisauden verkon oksien ympärille pyydystämään lasten pahat unet.
Aurinkoisoisän aamusäteet polttivat pois verkkoon takertuneet pahat unet, ja jäljelle jääneet
unet muuttuivat aamukasteeksi ja valuivat
Kotkan sulkia pitkin takaisin Äiti Maahan.

torstai 26. huhtikuuta 2018

Smile

Olen tietämättäni hymyillyt jo monta päivää. Vaikka talven puurtaminen ja tekeminen on verottanut voimia ja sosiaalisuutta, olen alkanut hymyilemään entistä enemmän.
Toissapäivänä tuli avoimen yliopiston sivuille lopputentin tulokset ja omani nähtyäni meni loppupäivä ihan hellurei. 4/5, ei huono! 
Olen tyytyväinen tulokseen.
Samaan aikaan sain tietää mahdollisuudestani päästä aloittamaan työ minulle uudella alalla ja tänään aamuisen työhaastattelun jälkeen olen käynyt allekirjoittamassa vuokratyöfirmassa, Smile, määräaikaisen työsopparin. 
Varmuuden vuoksi laitoin vielä pari veikkauksen peliäkin vetämään.
Smile!

sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Kevään tyttö

Eilen juhlittiin tämän vuoden kolmannet lastenjuhlat, kun Venla täyttää alkavalla viikolla vuotensa. Teemana juhlissa oli lähestyvä vappu ja tarjottavatkin olivat hyvin teemaan sopivat. Ottamistani kuvista kyllä huomaa, että jokin muukin teema olisi voinut olla. Selaa loppuun asti.
Tein tytölle pastellisävyisen onnittelukortin. Vieläkään en ennättänyt paneutumaan kortteiluun tahtomallani innolla.
Koti oli koristeltu serpentiinein, ilmapalloin ja lippunauhoin. Kaikkea teemaan sopivaa oli keväistä juhlaa juhlistamassa.
No mitäpä lahjaksi? Olin ostanut aikoja sitten nukelle sängyn, kuten Miljan maaliskuiseen juhlaan. 
Suunnitelmissa oli, että teen Venlan lahjan valmiiksi ajoissa, hitaasti nautiskellen ja ajan kanssa suunnittelen minkälaiset petivaateet sänkyyn tulisi. Niinhän siinä kävi, että kiireellä kaappasin työhuoneelta kangaslaatikosta ensimmäiset puuvillapalat, mitkä kannen alta tulivat näkyviin ja painuin sisälle ompelemaan.
Voi patja! Superlonin kanssa oli mennä hermot. Ja jouduin vielä kaventamaankin suojapäällistä, kun siitä oli tulossa aivan liian löysä.
Kuviolliset kankaanpalat  olen ostanut aikoinaan juurikin Venlan petivaatteiksi. Nyt ne ovat Vanessalla.
Kun kaikkia kankaita oli vähän, ompelin peiton pitkään syrjään tähtikankaan ja tyynyliinaan kaitaleen nallekangasta. Kivasti sopivat valmiissa työssä yhteen.
Nukensänky on Jollyroomista. Tämän sängynpohjan voi laskea myöhemmin alas, mutta nyt kuvitelmissani kävin läpi, ettei vaan Vanessa ole sen pohjalla nenällään. Siksi pohja saa olla ylhäällä.
Niin nämä teemajuhlat. Kotiin oli ilmestynyt tyttöjen fanittama Anna ja Elsa suurina pahvistandeinä.
Onnesta säteilee silmää kaksi,
naurussa vallan pikkuisen suu.
Tulethan tänään vanhemmaksi,
kun kakkonen kolmoseen piiloutuu.

(runo netistä)
Olimme taas vaarin kanssa liikkellä ajoissa, että ehdimme vaihtaa kuulumiset rauhassa ja sylittelemään tämän ihanuuden.
Tytärkin ehti istahtamaan hetkeksi.
Juhlakattauksen väri-inspiraatio lähti servetin väreistä. Tarjottavat kerteiseille.
Suolaista ja makeaa, naposteltavaa ja nautittavaa.
Suuri vadillinen herkullisia munkkeja ja muhkea kääretorttu.
Syntymäpäiväkakku oli juustokakku mangopäällisellä. Kynttilöiden puhallus onnistui melkein omin avuin. Äippä auttoi lopuksi.
Kahvittelun ja herkkujen maistelun jälkeen tytöillä oli runsaasti aikaa leikkiä keskenään.
Tyttöjen huone näytti aika ajoin melko kotileikkivoittoiselta, mutta kyllä siellä legoillakin leikittiin.
Oli kiva nähdä kaikki omat koossa jälleen. Nuorimmainen ja Sole.
Humu ja tytöt.
Kuka kikattaa eniten?
?
??
Vaikka Venla näkee usein kummisetäänsä, on ujouspuuska aina päällä.






Nämä
Nuo
Ne
Miniä
Vävy


Vanessa
Kaatuu suorin vartaloin...
...eikä ole moksiskaan.
Perhe Saksa.
Innolla odotan, kun tämä kolmikko tulee hoitoon mummilaan.
Kuvaussession jälkeen lupasin karkit molemmille.
Muikeet ilmeet.




Santsi.

Luoksesi lähetän onnittelupilven. Se alkaa heti ropista; Onnea ja iloa Venla!