Mennen tullen pipat

Musta on ihan varma värivalinta, kun valonmäärä on minimaalinen. Himpan helpompaa sen neulominen on kesällä, mutta mitä, haasteita pitää ottaa, kun muutoin näissä pipoissa sitä ei tullut. 

Otin reissutyöksi miähen toivomat ohuet pipat, joiden neulominen on kevyttä ja helppoa. Loin ensimmäiseen silmukat kotona ja ajomatkan neuloin. Sain ensimmäisen pipan valmiiksi menopäivänä. Pipa on helppoa 3 + 1 resooria, jossa päälakikavennukset myötäilee päätä. En tykkään niistä tissinapakavennuksista, joissa pipa nousee tötterölle. 

Ensimmäinen pipa on yksinkertainen ilman minkäälaista reunakäännettä. Helppo laittaa hupun alle. Toisen pipan aloitin ennen kotimatkaa ja tein matalan käännereunan niin, että käänsin työn sopivanmittaisen resorin jälkeen, että sain aloitusreunan siistimmäksi puoleksi. Neuloin muutaman sentin resoria, joka jää käänteen alle ja lopun neuloin sileänä.

Päälakikavennus on samanlainen, kuin ensimmäisessä pipassa.

Ompelin käänteeseen merkin, joka määrittelee resorin mitan.

Lanka Alize wool, superwash. 

75 % villa, 25 % pa, puikot 2, 5 mm.

Lankaa kului 70 gr kahteen pipaan.

Pufh!

 Ihana antaa langan valita mitä siitä tulee! Olen jo pitkään kaivannut kylmempien ilmojen pukeutumiseen kauluria, joka on pehmeä, tarpeeksi siisti ja kivanvärinen, että sen voi pujottaa päänsä yli täyttämään tehtävänsä.

Ihastuin käynnillä Titityyssä koeneulottuun pötkylään, josta laskin nopeasti silmukat (134) ja neuloa posotin yhden kerän pufhin. Olen jo pidemmän aikaa ollut kyllästetty näihin valmiiksi raidotettuihin, mutta jokin tässä värissä oli niin päällekäypä, että hyppäsi suoraa kassapöydälle. En kyllä yhtään vastustellut. Kaikki se mitä oli 50 gr kerään laitettu, neuloin. 

Lanka on Schoppel, Edition 3, 1523. 100% villa.

Kesälomalla on ollut aikaa levittäytyä koko kotiin lankoinensa ja penkoa mitä ihmeellisempiä yhden kerän ostoksiaan ja pähkäillä mihin tarkoitukseen mikäkin kerä on mahdettu aikoinaan ostaa. 

Yksi näistä yhden kerän ostoista, punainen teeteen Pallas kohtasi viikolla valkoisen Arwettan ja niinpä niistä neuloontui toinen pufh. 

Pallas on 80% villa, 20% pa, Arwetta merinovilla, 20% nylon.

Molempien yhteispaino 0, 115 kg.

Punakirjavassa huivissa kokeilin ensimmäisen kerran, muistaakseni, kirjoneuleresooria, jota on käytetty lomamatkalta osatamassani Kerstin Balken, Villasukkien uudet kaverit-kirjassa, 2020. Olen selannut tätä kirjaa ees ja taas. Ihania muutaman simukan kirjoneuleita, joista olen jo ottanut uuteen työhöni pienen kirjoneulekuvion. Ihanan kepeitä, siroja ja kauniita asusteita. 

Tämä toinenkin kirja on kiva mainita, koska siinä on myös luonnonkauniita ja seesteisiä neuleita. Erika Åbergin Lunnonkauniit kirjoneuleet, 2019,on rustiikkisen kauniita, luonnon omissa väreissään. Molemmat kirjat on nyt kädenulottuvissa kaikein aikaa. 

Osaatko sinä bloggerinkäyttäjä neuvoa minua, kun en saa enää tallennettua tuohon sivupalkkiin käyttämääni langanmäärää. Onko minulta jäänyt jokin muutos huomaamatta, vai onko se vai väliaikainen katkos?

Granny smith

 Mummille tuli ensinnä mittavirhe, kun neuloin neuletakkia pikkukakkoselle. Aloitin yhtä, mutta jätin sen toistaiseksi kesken, että sain Miljan neuleen valmiiksi. Ei valmistunut ihan juhlapäivään, mutta muutaman päivän viiveellä se olikin jo koekäytössä.

 Päätin, että tänä keväänä lahjotaan tytöt tekemilläni neuletakeilla, kun kivoja ohuita villalankoja on vielä hyvinkin kolmeen takkiin tarjolla. Olin ostanut ohuita, vauvoille sopivia, lankoja tyttöjen syntymän aikoihin ja niin niitä olikin kertynyt jemmoihin ihan kivoissa väreissä.

Niinpä katselin mallilehtiä, jos löytyisi jokin kiva malli jolla aloittaa. Valmista mallia ei ollut tarjolla, mutta sain mitat. Neuloin mallitilkun ja valitsin värit. Raitoja! Ehdottomasti raitoja. Etsin kuukelilla raitageneraattorin. Miten ihmeessä muistin, että tällainen apuväline on vielä käytössä 👌

Joskus olen tällä tehnyt enemmänkin raidotuksia ja nythän minä vallan innostuin taas. Kokeilin eri leveyksiä, värejä, ja lopulta päädyin tähän, jota käytin Miljan neuleessa. Puhelin oli koko ajan käytettävissä, joten en tulostanut ohjeeksi.

Valmiissa neuleessa helma on yksivärinen, miehusta raidoitettu.

Napeiksi valikoitui jemmojeni kauneimmat kukkaset. Muistaakseni Tallinnan ostoksia.

Hihoihin valitsin kirkkaimman vihreä, Granny smith-omenan sävyn. Käyttämäni lanka on Gjestal Baby Ull, 100 % merinovilla. Puikot 3 mm. Lankaa kului vain 200 gr.

Miniän ottama kuva Miljasta

Näin se eteni

  Makrame lampunvarjostin

Korkeus n. 25 cm

Materiaalit

Tarvitset halk. 25 cm metallisen ympyrän, Sinelli. Sekä halk. 40 cm lampunvarjostinkehikon päällisen, kierrätetty.

2 kerää Muurarin aito käsityölanka

Koostumus; 

Pehmeä 100% polypropeeni

Paksuus 1, 5 mm, pituus 120 m. Työhön menee 202 m lankaa.

2,99 € kerä tai 5 kerää 10 € Hintakaari, Kyröskoski.

Kaksi lasilautasta, sekä sähkösetti.

 

Työohje kehikoille

Jos kehikon pinta on pinttynyt tai ruosteinen sen voi joko hiekkapuhaltaa ja putsata hiekkapaperilla puhtaaksi.

Pyyhi irtolika pois pinnoista ja maalaa haluamallasi metallille sopivalla maalilla. Mallityössä on käytetty isommalle kehikolle Mastonin mattavalkoista, sävy 221.

Työssä käytettävät solmut

4 krs tasosolmu

Pinnan muodostamiseen 4 krs lomittaiset tasosolmut

Hapsuihin perättäisiä tasosolmuja

Työohje

Ohje on suuntaa antava. Laske omaan työhösi sopiva lankajako ja mittaa käyttämäsi kehikon mukaan kuinka pitkiä tasosolmuketjuja työhösi tulee.

Työ aloitetaan varjostinkehikon päältä.

  Leikkaa ensinnä varjostinkehikkoon, 1. sektorille *4 x 2m, sekä 4 x 2.60 m* pitkät langat, jotka taitat kahtia ja laitat vetosilmukan läpi kehikon pienempään renkaaseen. Ei kuitenkaan lampunkantaan tarkoitettuun renkaaseen!

Asettele lankaparit päällekkäin niin, että pidemmät langat tulevat reunimmaiseksi ja tee tasosolmuja n.9 cm nauha. Jätä odottamaan ja toista sama 3 x.

Toista *_* x 3, eli jokaiseen sektoriin tehdään neljä tasosolmunauhaa.

  Aseta pienempi metallirengas työn päälle, keskitä. Tasosolmunauhojen pitää yltää renkaan reunalle. Tee tarvittaessa lisää solmuja tai vähennä, että saat napakan nauhapinnan.

Kiinnitä rengas työhön siten, että astetat neljän langan keskimmäisen parin renkaan alle, reunimmaiset jää päälle. Tee 4 krs tasosolmuja.

Toista sama kaikilla työssä olevilla langoilla.

Jätä langat odottamaan.

 Muista työergonomia, tee hyvä työtaso itsellesi!

  Leikkaa 20 x 1,8 m langanpätkiä, taita keskeltä kahtia ja laita vetosilmukalla renkaaseen jonka lisäsit työn päälle siten, että ensimmäiset 4 lankaa asettuvat 1.sektorin vasempaan reunaan, kehikon pinnan sisäpuolelle.

Seuraavat 4 lankaa renkaaseen kiinnitetyn tasosolmunauhojen väliin. Langat ovat yhtä pitkiä kuin ne joilla olet jo aiemmin työskennellyt.

Tee 4 krs tasosolmuja jokaiseen renkaaseen asetettuun lankaan.

Toista 3 x.

  Aloita pinnan teko tekemällä tasosolmuja lomittain työn seuraavalle kehälle asti.

Huom! Kiinnitä rengas tasosolmuilla kehikon ristikkopinta ja renkaan liitäntä siirtämällä keskimmäiset langat renkaan alle ja solmimalla pinnat yhteen.

Kehikon muodon muuttuessa, asettele keskimmäiset langat työn alle ja tee reunimmaisilla 4 krs tasosolmuja.

Kun pinnan korkeus on n. 14 cm, mallityössä 11 x 4 krs limittäisiä tasosolmuja, jaa työ asettamalla lankamerkki aina 7. solmun jälkeen.

Jätä molemmista reunoista kaksi lankaa odottamaan ja tee 4 krs tasosolmuja.

Toista sama, kunnes olet solminut kaikki langat. Jätä langat odottamaan ja toista sama lopuilla langoilla.

 

Työn viimeistely

Päättele työ kierresolmuilla,eli perättäisillä tasosolmuilla, n. 5 cm, solmi loput langat napakasti hevosenhäntäsolmulla.

 

Väriä työhön tuo lasilautaset, joiden pohjiin on tehty reiät lasihiomakoneen 6 mm:n reikäterällä.

 Työ kuvattu varjostimen sisältä.

 Työ kuvattu varjostimen päältä.

Matala lasiastia ei miellyttänyt, joten tein myös suurempaan astiaan reiän. Tämän astian olen tehnyt vanhasta lasipullosta katkaisemalla puollonkaulan ja hiomalla leikkuupinnan sileäksi.

 Valo siivilöityy kauniisti ja työ miellyttää minua kokonaisuutena enemmän.

 Valmis työ tulee olemaan kodinhoitohuoneen katossa, eikä hapsut hujan hajan keittiön kattoon viritettynä.

 

iik!

Ohje virkattuun hiireen, joita vilisi näissä kuvissa.
Jämälankaa, virkkuukoukku, jolla saat napakan pinnan.
Kissanminttua, levyvanua, parsinneula.

Tässä työssä olen käyttänyt lankaa kaksinkertaisena. Aloituksen teen kieputtamalla langan kahden sormen ympäri. Virkkaa 8-10 ks aloituslenkkiin. Kiristä langanpää, jotta aloituskohdan aukko sulkeutuu. Voit virkata aloituslangan ks mukaan, jolloin ei täydy päätellä silmukoita lopuksi.

Virkkaa ympyrää siten, että kerroksen vaihtumiskohta ei jää näkyviin. Aloituksen jälkeen virkkaa* 2 ks, seur.s 2 ks*, 2 ks, 2 ks samaan s.
Jatka virkkaamalla 2 ks samaan silmukkaan ja lisää välisilmukoita sen mukaan, että ympyrä pysyy tasaisena, eikä kupruile.

Ympyrän halkaisija n. 10 cm.
Älä katkaise lankaa!

Ota levyvanusta reilu pala, jonka taitat
ja kaada keskelle vanua kissanminttu. Taittele paketti kunnolla, jotta hienoimmatkin purut pysyvät vanun sisällä.

Käännä virkattu ympyrä kahtia siten, että työssä oleva langanpää jää alareunaa. Tällä langalla virkataan paketti kiinni.

Käytä apuna nuppineuloja.

Virkkaa puoliympyrä kiinni kiinteillä silmukoilla.

Kaaren toiseen reunaa virkkaa 8-10 kjs hiiren hännäksi. Katkaise lanka ja jätä pätkä päättelemättä.

Korva x 2
Virkkaa 4 kjs ja tee 2 p aloitussilmukasta 2.kjs, 1 ks aloitussilmukkaan. Katkaise lanka.

Ompele korvat kiinni sinne toiseen päähän, missä ei ole häntää.
Ommellessa muotoile korvan asentoa kuppimaiseksi.

Lopuksi ompele silmät pienin pistoin.

Aika eloton, mutta hyvin leikittävä hiiri.