Näytetään tekstit, joissa on tunniste Arvonta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Arvonta. Näytä kaikki tekstit

maanantai 23. helmikuuta 2026

Mennyttä

Miten taivas voi olla niin kaunis ja erilainen vuorokauden eri aikaan? Meillä ei ole valosaastetta mikä haittaisi katsella tähtitaivasta. Ei myöskään valtavaa lentoliikennettä. Satunnaiset koneet näkyvät ja sitten on nämä upeat pilvipäivät. Enteilee lumisadetta.
Kävin asiakkaani kanssa päiväkävelyllä Kyröskoskella ja pongasin yksityispihassa Muumimamma lumihahmon.
Toisen asiakkaan luona katselemme valkohäntäpeuroja ja kettuja.
Milo ilahdutti vierailullaan. Niin vauhdikas ja ilmeikäs uros. Sanoinkin, että Milolla on kisamaskottikaima Italian Olympialaisissa 2026.
Katsokaan mun ilmettä! Niin lähellä, mutta niin kaukana. 
Omilla eväillä, ei mitään herkkuja.
Milo on kasvanut ihan mahdottomasti. Kaikki huoneet piti saada tutkia, eikä millään malttanut nukkua päikkyjä. Lopulta kun uni vei voiton, oli pakko välillä nousta katsomaan, että pysyimme paikallamme.
Olen tehnyt tänä keväänä kahden lasikurssin kanssa töitä. Osa työpäivistäni osuu viikonloppuihin, jolloin miäs on ollut kuskinani. 
Näin ollen sain kuvattua liikkuvasta autosta upean auringonlaskun. 
Kauden ensimmäinen liigapeli. Miähen polvileikkauksen vuoksi emme käyneet kertaakaan syksyllä jäähallissa. Olipa kiva päästä kuuntelemaan suunsoittoa ja älämölöä, joka on ihan tarpeetonta. Nautin kyllä pelitunnelmasta. Seuraamme kotona lähes kaikki Ilveksen sarjapelit, jos se vaan on mahdollista. 
Olemme nyt käyneet kahdesti katsomassa Riku Suokkaan esittämän Luolamies. Hymykuopat syvenee, kun istuu illan TTT-klubilla.
Kukkia miäheltä, 38-vuotta naimisissa 💕
Tilasin kivan kynttelikön Puutarhurin Majalta jo ennen joulua. 
Jokin näissä papukaijoissa viehättää.
Kevään aikana on monta kivaa ohjelmaa Tampereen Komediateatterissa. Me kävimme katsomassa Musikaaliparodian Titaniquen.
Tässäkään näytöksessä ei hymy hyytynyt =)
Terhi

tiistai 24. marraskuuta 2020

Menee pieleen

 Palataan taaksepäin viime lauantaiaamuun, kun taivas purppuroi kaikissa kauniissa väreissä. Hetki oli nopeasti ohitse, mutta ennätin poukkoilemaan ovelta toiselle kamerani kanssa ja tallentamaan tämän ainutlaatuisen ja kauniin hetken. Lumi valkaisi maiseman, joka sitten suli pois päivällä alkaneen kaatosateen myötä.

 Jopa valkoinen ovikranssi muuttui aamuauringossa vaaleanpunaiseksi.

 Kaidelaatikon valkoiset kanervatkin punersi. Monen monta kaunista kuvapäivitystä näkyi päivän aikana eri medioissa, Suomen luonnon monimuotoisuus tuli nähdyksi.

 Yöpaita päällä, pienessä aamupakkasessa sai ahdistuksen kiljahduksia hiukan enemmän, kuin riemunkiljahduksia. Kyllä rapsakka pakkanen voittaa mennen tullen nämä sateiset päivät ja pimeyden. Muutaman päivän vesisateet sai veden nousemaan pellon päälle ja niin korkealle, etten ole aiemmin nähnyt.

Ostin ensimmäisen amarylliksen, nyt leikkona. Erikoisen kaunis väritys herätti kiinnostukseni. Leikkokukka on kestävä ja helppo, ei kaatuile, eikä vaadi tukikeppiä.

Olen päässyt katsomaan jouluisten kauppojen koristetarjontaa. Tietyt kaupat kuuluvat joulun alla vuodesta toiseen luottokauppoihini, mutta nyt olen hieman pettynyt  ja löytänyt jo uudet ihastuksen kohteet. Kyse ei ole kyllästymisestä, vaan mahdollisuudesta peruspalloja enemmän. Koska joulu on minulle suuri juhla, haluan laittaa ja askarrella erilaisia tunnelmia.

Askartelumateriaalista voisin mainita tuon aiemman ovikranssin, jota voin pitää talven ajan ulko-ovessa. Halusin sen olevan valkoinen, että edes jossain olisi talventuntua.

Kävimme katsomassa tämän vuoden toisen teatteriesityksen, Peter Pan menee pieleen. Osui kyllä messevästi nauruhermoon, niin oli kaikki hölmöilyt samassa paketissa. Suuri peukku esitykselle.

Emme ole tietoisesti hakeutuneet korona-aikana näihin menoihin, vaan emme halunneet vaihtaa sovittua esitysaikaa ensi keväälle, emmekä vaihtaneet lippujamme lahjakorttiin. Olimme ostaneet molempiin näytöksiin lippumme jo keväällä, kun lumi oli vielä maassa.

Hallistus on taas ohjeistanut kokoontumiset ja pian taitaa mennä loputkin riennot taas sulkuun. Harmi, niin harmi, että tällaista tapahtuu. Hetken näytti hyvältä, mutta näillä mennään ja pyritään olemaan kuuliaisia kansalaisia. 


Teatteriesityksen jälkeen ajoimme ohi Tallipihan ja siellä näytti olevan seesteinen meno. Pysähdyimme aistimaan vanhan miljöön tunnelmaa siitä huolimatta, että vettä vihmoi ja tuuli oli viedä jakauksen ihan väärään suuntaan. Monta kutsuvaa myyntipaikkaa, mutta houkuttavin on kyllä Suklaapuoti. Joka muuten löytyy nyt myös Kauppahallista.

Arvoin sunnuntaina Hyvän mielen villasukat lapsille-kirjan, jonka voitti Tytti. Kiitos teille kaikille kiinnostuneille ja onnea voittajalle. Odotan viestiäsi osoitteineen, tekeilla.taas ät gmail.com, että voin lähettää kirjan sinulle. 

p.s kuukausi jouluaattoon....jei!



maanantai 16. marraskuuta 2020

Hyvän mielen villasukat lapsille

 Mia Sumellin Hyvän mielen villasukat lapsille on kirja täynnä seikkailuja tarinasta toiseen niin, että ohjeiden ja kuvien selaaminen jäi toiseen kierrokseen. Sumell on SullaVikat-sivujen, sekä facen SukkaSirkus-sivujen ylläpitäjä. Mia Sumell on suunnitellut kymmenen paria toinen toistaan hauskempia, kauniimpia ja iloisia villasukkia kirjaansa, jotka sopivat 3-8 vuotiaille lapsille. Ohjeita voi aina muuttaa, joten sukkia voi toteuttaa moniin eri kokoihin. 

Lorut joihin ensinnä huomioni kiinnittyi on Hidasta elämää-sivuston perustajan ja päätoimittajan Sanna Wikströmin käsialaa. Lukiessani sain ajatuksen, että näitä loruja luen kyllä meidän tehotytöille. Niin hyvä mieli niistä tuli. Samoin kaikki ihanat tsemppiviestit, joita voi sujauttaa sukkien mukaan, käy ihan meille kaikille.

Kirjan kymmenen hellyttävää eläinhahmoa, kissasta pupusukkiin on kaunista kirjoneuletta ja mukavaa pintaneuletta sisältävä kirja, jossa on mielenharmoniaa ja sitä on mukava selata. Joissakin sukissa värit ovat minusta liian tummia, mutta sehän on helposti vaidettavissa.

Kirjassa seikkailee kaksi ruutupiirroshahmoa, Oiku ja Eiku. "Oiku ne on niin söpöjä kaikki" ja "Eiku matkaan".

- Apinan pitäisi nyt nukkua. - Eiku sen pitäisi nyt hiljentää. 

Painaa apinan mieli jo monta tonnia, kun sillä on niin paljon hommia. Sen ajatuksissa vilisee ajatuksia monia, huolia roimia, tekmättömiä toimia. 

Veikeät apinasukat saavat hymyn huulille, marakatit nauramaan. Sydän vatsassa ja häntä kippurassa.

Itseäni ihastutti eniten strutsi, hiukan skarppi tyyppi. Vähän omissa ajtuksisaan, mutta niin symppis hahmo.

Värit, selkeät kuviot ja lyhyet lankajuoksut.

Ohjesivut ovat selkeät, samoin alkuopastus lankoihin. Se löytyy kirjan alusta. Kirjailijat on kirjattu kirjan loppuun, kiitoksien kera.

Minusta tällaiset viestit voisi sujatuttaa tänä jouluna mihin tahansa pakettiin, varsinkin niihin itse tehtyihin.

Kettufanit hoi, taas jotain ihanaa.


Entäs nämä reikäjuustot? Iloiset pienet siimahännät kolojuuston luona. Voi, nämä voisin tehdä vaikka itselleni!

Minusta nämä "piilosydämet" on niin kivoja, että helmikuun ystävänpäiväksi voisi sujauttaa pakettiin jotain sydämellistä.

Pirtsakka, kuin porkkana. Skrappina, kuin pöllöt.

Näitä ohjesivuja ei tarvinne suurennella vaan niistä näkee hyvinkin vilkaisulla missä mennään.

Miten on, tykkäsitkö? Jos vastasit kyllä, osallistu tämän kirjan arvontaan tämän päivityksen kommenttikenttään. Aikaa on ensi sunnuntaihin, 22.11.2020 asti. Jos halukkaita on enemmän kuin yksi, arpaonni ratkaisee.




sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Ja voittaja on...

Kaunis kiitos vielä kaikille viesteistänne, läsnäolosta ja muistamisista. Juhlien jälkeinen blogitauko venyi kohtuuttoman pitkäksi. 
Ensinnä vietin pää tyhjäksi ja jalat vetreäksi - viikon, jonka aikana ei tullut tehtyä muuta kuin työt. Viikko juhlien jälkeen tuli pikku2 hoitoon flunssaisena. Myös äitinsä sai saman taudin. Joten minä myös jonon hännille. Sinnittelin koko viikon töissä, mutta loppuviikosta, kun ei enää tullut ääntäkään ja voimat alkoivat hupenemaan, ei miäs suostunut ottamaan minua mukaansa töihin, vaan jätti kotiin. 
Täällä minä, sohva selässäni yskin ja köhin itsekseni. Tosiaan yksinäni vietin viikonlopun, kun miäs oli toistamiseen ylitöissä koko viikonlopun.
Olen saanut vähitellen ääneni palautumaan, yskänpuuskat vielä kiusaavat, mutta pirteämpi olo kuin viikolla. Kiitos hyvän sohvan, jonka syleilyyn antauduin sairaslomani aikana. 
Kirja-arvonta päättyi kuun vaihteessa.

Arpaonni suosi viidettä viestin jättänyttä, eli MariaRin. Ota minuun yhteyttä sivupalkissa näkyvään sähköpostiosoitteseen, niin laitan sinulle kirjan matkaan.
Kiitos kaikille osallistuneille!