Listalta sai valita mikä asia eniten kiinnosti tai oli ominta osaamista lähinnä ja minullehan sitten valikoitui se lasi. Lasin valmistus, lasimaalaus, lyijylasityöt ja niiden käyttö. Laaja ja hieman haastavakin, kun kirjallisuutta ei ole liiemmin suomennettu.
Keskiaika jota tarkastelimme, aika 1100-1450, oli Euroopassa Goottilaisten kirkkojen ja lasitaiteen kulta-aikaa. Lasin synty on sattumien, kokeilujen ja virheiden summa. Sitä on tiettävästi valmistettu n. 5 000 v.
Lasinpuhallus on ollut Egyptiläisten tai Syyrialaisten hallussa n. 50 v eaa.
Lasimaalauksilla pyrittiin vaikuttamaan ihmiseen ja herättämään jumalanpelkoa, sillä keskiajalla kirkko ja uskonto näyttelivät isoa osaa ihmisten elämässä. Jumalanpalveluksissa ihmiset jotka eivät ymmärtäneet latinaa, katselivat kirkkojen lasimaalauksia ja oppivat näin kristillistä uskoa ja elämää.
Lasimaalauksessa ainoa väripigmentti oli musta. Lasit olivat värjätty eri malmeilla.
Pienet maalatut lasinpalat yhdistettiin toisiinsa lyijykiskolla, jolloin saatiin suuria kuvapintoja.
Ahvenmanmaalla, Jomalan kirkosta on löydetty 1 200 luvun lasimaalaus.
Tässä lyhykäisyydessään.
Näillä ja monilla mietteillä lähdimme keskiviikkoaamuna junalla kohti Helsinkiä. Suuntasimme kahteen museoon, Desingmuseoon, sekä Kansallismuseoon.
Matkassani kulki vain puhelimen kamera, jolla napsin kuvia omaan muistojen kirjaan.
Tarkistelin tekniikkaa nenä kiinni lasinpinnassa ja ihastelin pikkutarkkoja työmenetelmiä.
Monella osastolla pysähdyin tutkimaan yksityiskohtia ja hyvin säilyneitä esineitä.
Kuvan tuolissa petit point, eli puolipisto.
Naisen yllä kaksiosainen silkkinen nuttupuku. Ommellut Anna Kristina Stillman 1765 nuorikon puvuksi eli käytetty häitä seuranneena päivänä.(Kansallismuseon teksti)
Hyökkäys, Eetu Isto 1899. Suomi-neito, jonka käsistä Venäjän kaksipäinen kotka riistää lakikirjaa. (Kansallismuseon teksti)
Keisarien kullattu puinen valtaistuin, joka tuotiin Porvoon maapäiville 1809. Valmistanut Christian Meyer 1797 Pietarissa.
(Kansallismuseon teksti)Kansallismuseo oli käyntimme jäkimmäinen kohde, joten loput kuvista tuli napattua kiire kantapäillä ennen junalle lähtöä.
Näistä korkeista lyijylasitöistä jäi kysymättä mitä, kuka tai missä.
Yksityiskohtia
Värejä
Desingmuseon pääaulasta, päivän ensimmäinen käyntikohde herätti muistoja. Kannettava puhelin. Olen tehnyt näitä painavia akkupaketteja 80- luvun puolivälin jälkeen!
Nämä on nähtävillä Utopia nyt - kertomus suomalaisesta muotoilusta.
Kirsti Rantasen nykytaidetta yläkerrassa.
Ajatuksen kulku.
Isoäidin puutarhassa.
Alakerrassa Pauliina Pöllänen - Half Full
Ja illaksi kotiin. Katsoin päivän aikana otettuja askelia Polarillani, yli 20 000 reipasta askelta!