Lomaterkkuja

Tahkolla ulkoillaan, uidaan ja levätään.

Kauniissa maisemissa sielu lepää ja iltaisin uni tulee nopeasti. Itse en omaa laskettelutaitoa, enkä ole pyrkimässä mäkisuorituksiin, minulle mieluisampaa on uiminen ja sitä mahdollisuutta olemme tytsin kanssa joka päivä hyödynnetty.
Miäs ja nuorimmainen ovatkin sitten laskettelumäessä aamusta iltaan.
Kävelyreitit ovat mahtavia, luonnonkauniit maisemat ja puhdas ilma.
Hiihtoreitit, kelkkailumahdollisuudet, luistiradat, ym. talviurheilumahdollisuudet ovat ihan kävelymatkan päässä mökiltämme.

Suunnitelmissa ollut Nilsiän kierros hiihtobussilla sopi tämän päivän ohjelmaamme. Skibussi kuljettaa väkeä ilmaiseksi useamman kerran päivän aikana ja meillä on ollut hyvää aikaa neidon kanssa tehdä jääkaappiin täydennystä.
Samalla tutustumme paikalliseen kirjastoon, jossa pääsimme nettiin. Nopeastihan tämän kylän nähtävyydet on kävellen nähnyt, suurempiin reitteihin oma auto tai kelkka olisi tarpeen.
Vielä hörppäämme kupposet teetä kahvilassa ja kiiruhdamme linja - auton kyytiin.

Lomaviilis

Huomenna alkaa loma!
Matkakassit on pakattu, käsityöt valittu huolella ja mieleni on odottavainen.
Pitkällä vapaalla yritän nukkua univelkaani pois, ulkoilla paljon, valvoa niin myöhään, että valitan taas väsymystäni.
En aio miettiä töitä, en tulevaa, olla vain perheeni kanssa iloisin mielin.

Blogini sai jälleen kivan plakaatin, ihana Paula muisti minua. Kiitos sinulle.
Rakkauden talosta kopioiduin sanoin,
"Lisäksi vielä TeSalle, joka on saanut mosaiikki-innostuksen nostamaan jälleen päätään, TeSallahan ne Tulihan tehtyä. "

Tunnustukseen liittyy 5 kysymystä:

1. Milloin aloitit blogisi
27. 6. 2007, klo 10. 54

2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?
Mitä tuli tehtyä...
Blogissani on paljon käsitöitä, käsitöitä, kirpparia, kotia, opiskelua.

3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna kaikkiin muihin?
Ei mikään.
Olen tavis, tavallista elämää, kotoisaa menoa.
No, tykkään kaikesta kauniista, ajattelen vain postiviisesti.

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
Halu tallentaa omien kätten töitä.
Pitkän sairaslomani aikana minulle tuli tarve kirjoittaa omia ajatuksiani.
Sittemmin olen laajentanut kirjoittamisen sisustamiseen ja kesällä yhä enemmän puutarhaan.


5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
Ehkä päivitystahtia. Kaikki tuntuu junnaavan paikoillaan.

Tietysti tämä olisi kiva lukea teidän muidenkin blogista, ota mukaasi ja kerro omasta blogitaipaleestasi.

Paras tyttöni

Jos 20 - vuotta sitten olisi kirjoiteltu blogeja, olisin omaani päivitellyt hyvin odottavaisena.
Meitä oli silloin kolme, esikoinen touhukkaana 2-v, mukana rakentamassa ja navetalla.
Kärvisteltiin laman kourissa ja lähes joka päivä jossain päin maailmaa joku kaappasi lentokoneen.
Persianlahdella oli kovat piipussa, mistähän minä tämänkin muistan?
Meillä oli oman kodin rakentaminen meneillään, ja tänä samaisena iltana meille tuli kaappitilaukset työmaalle.
En jaksanut kävellä niitä katsomaan, vaikka matkaa ei ollut kuin muutama kymmenen metriä.
Kyllä vain, iltani kului laskien supistusten väliä. Ei mitään kiirettä, mutta halusin kuitenkin päästä yötä vasten lähtemään sairaalaan, oloni oli aika levoton.
Ja matkalla se vasta levottomaksi kävikin, kun supistusten väliä ei ollut paljoakaan, mutta mailta matkaa lähes tunti sairaalaan.
Pääsimme omalla kyydillä perille asti, loppu menikin sitten niin vauhdilla, että tytär syntyi kohta osastolle päästyäni.
Ihana, kaunis neitomme täyttää 20. 02 2011 klo 00.25 toisen kymmenyksensä.
Keskimmäinen lapsemme, paras tyttömme, onnea sinulle!
Huomenna, sunnuntaina, on likkakavereille bileet, päivällä pulkkamäkeä ja ilta kylpylän uima - altaalla.

Kainuun kukkalapaset

Mieli halajaa kevään värejä, pastellia. Tai ihan mitä tahansa värejä, kunhan saan vallata niillä oman kodin.
Olen niin älyttömän väsynyt ja turhautunut jatkuvaan menoon, että voisin kiljua riemusta saada olla kotona.
Alkuvuosi on ollut jatkuvaa poissaoloa, mutta on se tuottanut tulostakin.
Olen saanut vihdoinkin mosaiikkini valmiiksi. Ihme tapahtui eilen illalla klo 20. 00, kun laitoin, toivottavasti, viimeisen palan paikoilleen.
Ihan pikkaisen tekisi mieleni mennä ja purkaa vielä muutamia kohtia, parannella työtäni, mutta ei jaksa, ei.
Kuluneella viikolla sain työpöydälläni aikaan pienoisen kaaoksen. Varsinaiseen työohjelmaan kuului lasinmaalaus, mutta kaiken muun ajan nypin mosaiikkia. Ja viikon lopuksi maalasimme tänään kuvaamataidossa minä - kuvaa, mielenkiintoista.

Lasimaaluksella saa tehtyä hienoja juttuja. Lisäefektiä työlleen, yksityiskohtia, tai ihan pelkkää maalausta.
Muutaman päivän aikan en paljon ehtinyt, mutta kotona saatan päästää sisäisen maalarini valloilleen ja ottaa omat värini käyttööni.
Olen harrastanut aikoinani posliininmaalausta. Kuluneen viikon opit olivat paljolti kertausta menneiltä vuosilta, mutta opin uuttakin. Kun vain ehtisin kokeilemaan kaikkea, olisi niin paljon hienoja juttuja mitä lasin kanssa voi tehdä!

Mosaiikin kanssa on pienet valutalkoot viikonloppuna, työ on lopullisessa muodossa n. 2 - 3 vk kuluttua valusta.Koulussa mukanani kulkenut neule, lapaset, valmistuivat myös eilen illalla. Joka ilta jaksoin noin tunnin ajan tehdä työtäni. Tosin purin jonkin matkaa, kun olin neulomassa ajatuksissani kahta saman käden lapasta. Onneksi huomasin ajoissa, olisi harmittanut päättelyvaiheessa alkaa purkamaan valmista työtä.

















Lapasiin valikoituneet värit sopivat täydellisesti uuteen talvitakkiini. Kävin viikko sitten katsastamassa, josko vielä löytyisi alen loppurysäyksessä minulle takkia.
Löytyi, - 70 % lähtöhinnasta. Sopiva hinta, mieluisa malli ja väri.


















Kainuun kukkalapasen malli löytyy Sk 11- 12 /2006 lehdestä.
En tiedä miten tein ensimmäisen lapasen kierreraidan, kun en saanut toiseen samanlaista. Päällipuoli näyttää samalta, sisäpuoli ei. No ei haittaa omissa lapasissani.
Olen tehnyt samalla mallilla aiemminkin. Ja tahdon tehdä lisääkin, tosin minun pitää ostaa ensin valkoista seiskan vahvuista lankaa. Näihin lapasiin värit valikoituivat sattuman kautta, hyvä sattuma olikin.

Kurkkuani karvii, olen saanut kylmää tai sitten työni valmistumisen jälkeinen löysä olo antoi luvan sairastumiseen. Tosin -33. 4 pakkasaamut olivat kyllä hyisiä.
Talvisen kaunista viikonloppua teille kaikille ja tuhannet kiitokset viesteistänne, olette ystäviä.

14. 2

Ystäville


















teille kaikille

ystävyydellä

Kotona

Kirppikierrokseni ovat vuosien aikana laajentuneet huomattavasti. Tänään poikkesin koulumatkalla yhteen uusimmista löydöistäni, jotain taas tarttui matkaani.
Minulla on ollut jo pidemmän aikaa tietty summa mielessäni millä teen hankintoja, sitä en juurikaan ylitä. Jos jokin tavara tai esine jää mieltäni kalvamaan, poikkean toisena päivänä sen ostamaan, jollei joku muu sitä ole jo itselleen löytänyt. Joidenkin tavaroiden ei vain ole määrä tulla mukaani. Aikalailla valikoiden kiertelen ja katselen, harkitsen, tosin en liian kauan.
Kävin joskus sisareni kanssa kierroksella. Meillä oli hyvin erilaiset ostokset, samoin äidilläni ja minulla.
No, onhan kotimmekin erilaiset. Minä haen vanhoja tavaroita, kuluneita, ehkä sopivia korjattuna käyttööni. Esteettisesti kauniita käyttöesineitä. Osa myyntipöydistä notkuu kutsuen luokseen ostamaan. Sitä oppii nopeasti huomaamaan ne helmet joista suostuu maksamaan pyydetyn hinnan.
Tämän päivän yksi ostoistani ylitti tuon harkitun summan, mutta jääköön se joskus toiste näytettäväksi.
Ikean valaisimen ostin muutamalla eurolla viikko sitten. Tein sille tilaa piirongin päälle heti ensi töikseni, kun tulin koulusta iltapäivällä kotiin.
Kouluviikko ei ollut mitenkään helppo, niinku henkisesti, eikä ainakaan ruumiillisesti. Vaatii ankaraa ponnistelua ja itsekuria, että jaksaa seistä työpöytänsä ääressä aamuaikasesta iltamyöhään, lähes kahden työpäivän ajan joka päivä.
Tänään päivä kului kuvisluokassa vesiväreillä maalaten. Sitäkään hommaa en ole tehnyt sitten peruskoulusta lähdön, eli aikaa on kulunut.
Ei pöllömpää touhua, kun ajatus vain vapautui, enkä pinnistellyt mitään. Kun en osaa pirtää, en osaa maalata. Eikä tämä koulu siihen opetakkaan, mutta oppii ottamaan asiat niin kuin ne eteen annetaan. En stressaanu tällaisesta, enkä jännitä. Teen sen mihin pystyn ja otan opin itselleni.
Jälleen osakuva tekeillä olevasta työstäni. Loppua kohden mennään. En jaksa oikein iloita valmistuvasta työstä. Olen kyllä antanut tälle työlle kaikkeni, ihan kyntenikin. Ne liuskottuvat, eivätkä halua näyttää kauniilta. Nyyh!

Päivällä oli ihana ajaa kotiin. Ensimmäisen kerran ajoin kauniissa, aurinkoisessa säässä. Kura ei lentänyt, oli niin valoisaa, häikäsöö, että silmät sirittivät valkoisten hankien hohtaessa kauniita pakkashelmiään.
Niin ja kirppisaarteeni kolisivat auton takapenkillä, kun peräluukun kansi oli jäätynyt kiinni.
Kotona oli teepöytä katettuna, käpykakku maistui taivaallisen hyvälle ja olo oli kuin kaikkensa antaneella.


















Istuin omalle lempipaikalleni, otin neuleen käteeni ja katselin vain.














Huomenna on vielä työpäivä, pikkasen pitää asennoitua olemaan myyntipöydän takana.
Oikein mukavaa viikonloppua teille kaikille,

Kaikenlaista keräämistä

Koululla on hiljaista. Lähes kaikki lähtivät aamusta laskettelemaan. Minun opintosuunnitelmiini ei kuulu liikuntapäivät, enkä mitenkään tunne jääväni paitsi mistään. Varsinkaan, kun pakkasmittarissa oli aamulla - 27. Toivottavasti nuo tarkenevat ja ovat pukeutuneet lämpimästi koko päivän reissulle. Oman työni kanssa on vielä paljon tekemistä, "tuhannen lasipalan" hiomisessa ja sovitamisessa menee vielä hyvä tovi.
Sain opettajaltani hyvän opastuksen eilen illalla, tästä pystyn jatkamaan tämän päivän aikana. Kauaa en koneella voi notkua, tarkastaja saapuu illalla kierrokselleen ;) Tässä työssä ei valmista tule kovinkaan nopeasti.
Aikaa kuluu pelkästään värien yhteensovittamisessa. Alkuviikosta huomasin värisävyjeni vähyyden, enkä löytänyt koulun myymälästä työhöni sopivia sävyä. Olin jo lähteä kotona käymään, mutta ihana miäheni kävikin illalla töidensä jälkeen tuomassa lasejani, että saisin työni jatkumaan. 180 km ilta - ajot.
Onneksi olen hamstrannut jonkun verran lasejakin kotiin, ettei ihan töistä asti pitänyt lähteä ostamaan.
Olen pyrkinyt tekemään vain yhtä työtä, ettei olisi montaa keskeneräistä tekeillä yhtä aikaa. Ihan vain kannustuksekseni ostin jo itseäni varten limenvihreät lamppulasit, jos se hiukan kirittäisi ja innostaisi mosaiikin valmistumista.
















Jostain syystä minulle on alkanut kerääntymään keskeneräisten neuleiden kasa! Tästä pyristelin irti monta vuotta ja onnistuin. Nyt on päässyt tapahtumaan paha repsahdus. Olen huomannut sen, että omat ajatukset ovat sekaisin, ei jaksa keskittyä yhtään, kerään kasan kässyjä joista teen mitä milloinkin. Onneksi laukun saa kiinni, tai ainakin melkein. Sieltä löytyy paita pojalle, tyynynpäällinen, lapanen, villatakki ja langat (aloittamatta) tunikaan.














Joka ilta olen koulullakin tehnyt jotain neuletta, täytyy saada tehdä sitä mitä osaan.
Lasityöt kutsuu, mars!

Annis

Takkuamista.
Tuo sana kuvaa hyvin valmiiksi saadun Annis - huivin vaiheita. Olin innostunut neulomaan huivia, mutta en olisi päässyt alkua pidemmälle ilman Kristiinaa. Kiitos sinulle.
Hän ystävällisesti auttoi suomennoksessa ja kohta samalla viikolla ohjeesta ilmestyikin virallinen käännös.
Neuloin huivini kahteen kertaan. Ensimmäinen versio oli ihan muodoton, tein se liian isoilla puikoilla. Toinenkaan versio ei onnistunut, mutta se kelpaa ihan minun omaan käyttööni sellaisenaan.
Lanka on Zitron 100 % new wool, Unisono, ihanan pehmeää merinovillaa. Lanka sisältää aloe veraa ja jojobaa.
Aiemmin virkkaamani baskeri sopii hyvin huivin kaveriksi.













Olen kukitettu tänään. Tosin minullahan on viime aikoina ollut lähes joka päivityksessä joku kukkanen kuvattuna ;)
Mutta tämän päivän ihanuuden sain miäheltäni. Kun hääpäivämme mallattiin nimipäivälleni, niin kyllä on aina muistissa.
Iso valkoinen orkidea on upea näky. Kiitos!


















Sunnuntainen pelireissu oli täynnä draamaa.
Maalivahtipoikamme loukkasi lämmittelyssä polvensa ja aiemmin alkanut selkäsärky teki jäällä liikkumisen mahdottomaksi. Paljoa ei ollut tehtävissä, kun valmentaja teki yhdestä pelaajasta hetkessä maalivahdin ja oma poikamme jäi luukkuvahdiksi. Pelissä oli huikeita tilanteita, mutta tulos oli odotettu, tappio. Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta.

Olen aamusta asti pakannut. Koulutie kutsuu jälleen. Olen poissa 2 - 3 vk, päivitän kun jaksan.
Edessä olevat päiväni ovat pitkiä, työntäyteisiä.
Olen saanut monta kaunista viestiä teiltä, kiitos kaikille. Myös sähköpostiini on saapunut surullistakin luettavaa, olette kaikki ajatuksissani.

Vihreälle vaa'alle

Kirppareilla käyntini ovat harventuneet. Syynä ei ole kyllääntyminen, vaan ajanpuute. Tälläsin itseni valmiiksi samaan kyytiin, kun tytär teki lähtöä töihin. Laskin, että ehdin tehdä perusteellisen kierroksen paikallisella, ennen kuin miäs tulisi töistä ja ottaisi minut kyytiinsä.
Ja voi mitä ihanuuksia taas löysinkään. Vanhoja, kuluneita ja pölyisiä aarteita. Harventuneet käyntikertani palkittiin moninkertaisesti. Enkä käynyt kirpparilla vain kerran, kävin kahdesti.
Välillä kävimme miähen kanssa kahvitauolla, söimme mantelitäytteiset laskaispullat, nams. Kerroin nähneeni ihanan vaa'an, juurikin sellaisen, mistä olen pitkään haaveillut. Vihreä, lempivärini, on pelkkää plussaa. Sitä sitten lähdimme vielä yhdessä ostamaan minulle.
Eikä mikään dieettivaaka, tämä punnaa 10 kg!


















Tinkaussoitto alensi tuotteen hintaa 5 €:lla, plussaa sekin.
Olin jo luopunut toivosta saada tällaista ihanuutta, kun useimmiten hinta on ollut niin korkea, että olen suosiolla jättänyt rikkaimmille löydettäväksi.
Kotiin tultuani jatkoin pöydänpintojen siivousta, olin jo aamulla aloittanut. Nyt sitten muuttui tahti, vaaka piti saada ensinnä näkösälle. Pirtin nurkasta oli hyvä jatkaa.Lankaköynnökseni jaksaa sinnikkäästi vihertää. Kasvi on jo vuoden ajan siirtynyt pöydältä toiselle, kesän se ulkoili vuoroin paahteessa, vuoroin uimassa.


















Olen taipuvainen uskomaan, että kaikki kääntyy aina parhain päin ja, että kaikesta pahastakin löytyy jotain hyvää.
Lasikuvun alta löytyy tänään ostetut pienet tallukkaat, ihanat vanhat kengät.
Meiltä muuten löytyy luhdista ainakin yhdet tallukkaat, miähen itsensä tekemät. Minun tekemiäni lipokkaita en ole löytänyt mistään, mutten ole niitä mielestäni poiskaan heittänyt.
Nämä pienet kengät siirtyvät myös luhtiin, kunhan lumihanget madaltuvat.












Ajan patinaa löytyy myös tästä vanhasta tarkkailutaulusta. Tämä on löytö viime syksyltä, mutta ei ole tainnut esiintyä vielä kuvissani.
Vanhoista päivityksistä päätellen taululla on ikää miäheni verran.













En ole aiemmin näitä kirppareilla nähnyt, tämän ostin Turusta. Omalla karjallamme oli tarkkailukansio, ei mitään näin hienoa liitutaulua.
Löytöjeni korissa oli myös kukkaruukku, iso valkoinen, pitsejä lakanoihin, sekä liinoina.
Ilmoitustauluja, joita hyödynnän korkkipohjaisina lasitöissäni. Ja paljon kaikkea muuta kivaa, jotka saattavat joskus vilahtaa valmiissa töissäni tai ottamissani valokuvissani.Järjestelin vielä kynttilänikin. Pimeät illat ilman kynttilää on kuin kädet ilman käsityötä.
Josta sainkin aasinsillan kertoa, että aloitan uuden käsityön sunnuntaiselle pojan pelireissulle.
En ole päässyt katsomaan kevään sarjapelejä kertaakaan, vain yhden harjoituspelin. Mutta hengessä olen ollut mukana, kuten viime viikonlopun aikana järjestetyssä kiekkoliiton leirissä, jonne poikamme valittiin yhdessä seurakaverinsa kanssa.


















Voikaa hyvin ja pitäkää huolta toisistanne,

Kesän kukintoja

Olen tehnyt hyvissä ajoin joitakin kesän kukkivien ja satoa tuottavien siementen hankintoja. Osalla on kohta kylvöaika, siksi ostin kerralla lähes kaiken mitä luulen ensi kesänä tarvitsevani.
Osa suosituista siemenistä loppuu aina kesken, jollei ole hyvissä ajoin liiikenteessä.
Lueskelin pussien taustoja, millään ostamallani ei ole vielä kiire päästä multiin, mutta tomaatin voisin jo laittaa helmikuun aikana vihertämään.Jos vain tänne tekee ensinnä polun, saisin ruukkuni käyttöön.
Pikkaisen olen jo aloittanut kesäkukkien hoitoa, leikkasin pelakuut ja typistin hiukan kasvua.












Ruukut ovat olleet kodinhoitohuoneen ikkunalla talven. Harvemmin säästän kesäkukkia seuraavaan vuoteen, mutta nämä Mårbackat ovat olleet niin hyvänvoipia, etten laittanut syksyllä kompostiin. Viime kesän ne ilahduttivat kukinnoillaan etukuistilla.