torstai 9. kesäkuuta 2022

No nyt kestää!

 Viikko sitten lähdin töistä pois kesken päivän. Nyt en jaksa! Väsymys painoi reilun viikon kärvistelyn jälkeen. Oli pakko antaa periksi ja lähteä kotiin hoitamaan itseään. Peruslämpöni on n.35,5', mutta silloin se oli 34, 7. Kun lämpö nousee  36, 5 olen ihan tööt. Olen nukkunut kahdet päikyt, käynyt kahdesti lääkärissä ja hiippaillut hiljaksiin. 

Ensimmäisellä lääkärikäynnillä meni lääkkeenosto haasteelliseksi, kun ei löytynyt yhdestä, eikä vielä toisestakaan apteekista. Onneksi miäs sai neuvon, että sairaalan apteekissa olisi lääkettä jäljellä, joten Taysin parkkiin ja sitten kotiin. Ihan ei vielä niillä tropeilla olo ole kohentunut, mutta eilen sain inhalaattorin ja siitä parit napsaukset, niin en yski keuhkojani pihalle. Sain varmaan taas tarpeekseni allergiasta, joka muuttui virukseksi. Viimeiset kaksi viikkoa olen ollut ihan tyhjänpanttina, kotini koristeena ja haahuillut vaivojeni kanssa turhautuen ihan saamattomuuteeni. 

Tänään raahauduin ulos vaihtamaan muutamaan viherkasviin mullat. Jestas miten tuntui mukavalta saada tehdä jotain. Hikeä pukkas, kun nostelin multapussia ja etsin sopivia ruukkuja. Mukavan viileä ilma, mutta ei ihan liian hyvä. Sain kamalan yskänpuuskan ja jouduin hiukan istumaan välillä. Istuin ja katselin, että kyllä kaikki kasvaa, vaikka en jaksa mitään puuhailla. 

Nypin kukkineita orvokkeja, kun astiasta putosi kultakuoriainen, kops, lasipöydälle. 
Kasvarin eteen on kannettu kasa muurikiviä, kun päädyn istutuslaatikoiden tukirakenteet on ihan lahonneet. En ole vielä ihan vakuuttunut, haluanko juurikin nämä kivet tähän, vai uudet puulaatikot. Jos kivet, kasvustoa on vähennettävä, jos puulaatikot, niin minkälaisen? Onpas vaikeeta. 
Puutarhan kukkamaa on vieläkin siistimättä. Hyvin sieltä kasvua puskee, mutta tarkoitus on siistiä tämäkin. Tyhjyys oikein huutaa jotain uutta. Kunhan tässä toennutaan kunnolla, päästään uuteen vauhtiin taas. 
Huoneessa odottaa istuttamista useampi daalia. Miäs on kertonut, että parina aamuna on lähteissään töihin vain muutama aste lämpöä. 
En pidä kiirettä näiden kanssa. Pelkän juurakon olisin voinut istuttaa maahan, vaikka on viileitäkin päiviä, mutta nämä eivät kylmästä tykkää tässä vaiheessa. 
Viime kesän terassihortensia
Raparperi on niin hyvässä kasvussa, että saatoinpa jo leipoa jotain. 
Tämä vanha lajike tuottaa valtavan suuren varren ja jatkuvan kukinnon. Nappailen sitä mukaan kukkia pois, kun ne nousee näkyviin. 
Takapihan uusimman kukkamaan kasvuun lähtö on ollut todella hidasta. Millään malttaisi odottaa, että miten ne pienet taimet on talvehtineet, kun ne syksyllä istutettiin aika myöhään ja talvi ankaroi. Osa perennoista on hävinnyt, mutta uutta vaihdetta päälle ja eiköhän me jotain keksitä tilalle. 
Saniaiskavusto ottaa helposti liikaa tilaa itselleen, jos sitä ei revi pois.
Pihjala
Omenapuu, jota olen valmis leikkaamaan aina vaan uudestaan, kun se rönsyilee liikaa.
Arovuokko ja pieni särkynytsydän
Mansikka
Uusi kasvumaa, jossa on hunajamarja, pari karviaista ja ruohosipuli. 
Yhdistettiin samaan päärynäpuun kanssa.

Koristeomenapuu
Martti 
Martta
Tulppu
Uusi akileijakasvusto
Lopuksi, tarkkailuun, lumikki. Tälle juurenpalalle on tehty suotuisa kavupaikka ja sitä vaalitaan nyt, kuin suurtakin aarretta. Se on suojattu, sitä ei saa mennä penkomaan, kukaan ei koske siihen!
Jäämme odottamaan mitä tuleman pitää,



2 kommenttia:

Saija kirjoitti...

Koitahan jaksaa levätä, vaikka hommia varmaan on jonossa odottamassa.

TeSa kirjoitti...

Olen ollut niin naatti, että en paljon ole jaksanut hötkyillä. Uudet ideat odottaa toteutusta.