Pihapuuhat

 Syystyöt jäi tänä vuonnakin ihan liian myöhäiseksi, vaikkakin aika on vielä hyvin otollinen uusien istutusten suhteen. Näppylät kohmeessa istutin viimeiset taimet ja sipulit, kun vuoroin vesi- tai raesade rummutti hupparinhuppuun. Halusin, että piha on siltä osin valmiina ennen viikonlopun lomareissua, ettei täydy jahkailla mitä vielä pitää tehdä. Töiden jälkeen ei paljon kerkiä pihatöihin ennen pimeän tuloa. 

Tältä osin on kaikki valmiina odottamassa kevättä, jolloin saan jatkaa kivien keräämistä, maanajoa ja viimeistelyä. 

Kukkamaa on pitkä, talon mittainen. Se alkaa tuolta pyykkitelineeltä mukaellen sen muotoja, jatkuen terassin uudisosan reunaan, josta sitten on tämä näkymä uutena kukkamaana. 

Tämä alue nivoutuu ajan kanssa pergolaan, jota maalasin innoissani loppukesästä aina lokakuun alkupäiviin. 

Sadepäivinä savi tarttui kunnolla kiinni saappaanpohjiin, eikä ollut kovin fiksua talsia niillä tilsuilla kivipihan läpi, vaan piti kiertää kaiken tarvitsemansa nurmen kautta. 

Uutta aluetta tulee rajaamaan betonilaatta ihan tuonne kaukaisuuteen, että sen päältä voi ajaa huoletta ajoleikkurilla. 

Betonilaatan ja kukkamaan väliin jää betoninen reunakivi, jolla saatiin kukkamaalle kunnolla multatilaa. Miäs asettelee kivet hiekkapatjan päälle, nostaa pois, asentaa, siirtää ja asentaa. Maapohja on kovaa savea ja se kerää päälleensä ihan kunnon vesialtaan kovilla sateilla. Multaa ajettiin kunnolliset keot ja lisätään keväällä tarpeen mukaan vielä lisää. 

Tuo lohduttoman näköinen multakasa keskellä ei mitään on valtavan kuunliljan juurakko. Mullan ympärille laitetaan reunakivet työn edetessä, mutta saimme siirrettyä juurakon nyt omalle paikalleen näin syystöinä.

Tein kesän aikana perennahankintoja monesta eri paikasta. Ja montaa eri lajia. Onhan tämä pihan laittaminen aina vähän arpapeliä mikä lähtee kasvuun ja mikä ei. Talvi, ainakin vesisateinen, on aina melkoinen huutomerkki kasvustolle. Kuten myös kotimme sijainti, aukealla tontilla, jossa ei ole puustoa suojaamassa. 

Kesä tekee oman haasteensa juurikin tähän kohtaa, kun se on lämpöisimpiä kasvupaikkoja. Täytyy malttaa odottaa ja tehdä järkeviä siirtoja, kun päästään uuteen kasvukauteen.

Vaikka tänä viikonloppuna on lämmin, jopa + 9', on täälläkin saatu jo ensimmäinen lumipeite ja kipakka pakkanen. Siksi pitää mennä kaatamaan vesiastiat tyhjiksi ja nostamaan vesipumput pois altaista. 

Kasvarin edessä suurilehtinen muratti on saanut jo punertavan syysvärin. Tämä oli viime  talven kellarissa ja sinne se pitää kantaa takaisin talvehtimaan. 

Nostin jo daalianjuurakot ja jättiverbenantaimet kellariin ja täytyy nyt toivoa, että ne viihtyy siellä kylmimmän ajan. 

Ihan kaikki kukat eivät ole hoksanneet, että on myöhäinen syksy. 

Osa viinimarjoista jäi poimimatta ja syömättä säilytystilan puututtua. Loput jäi linnuille syötäväksi.

Lämmin ilma tuo vielä lentävät esille. Ainakin niiden ikkunoiden väliin, jotka olen jo ehtinyt pesemään.

Syksyn upeat sävyt ovat näkyneet monissa eri kasvustoissa. Niiden tallentaminen kuviin vuodesta toiseen on kivaa vertailua vuosikasvun suhteen.