Mullataan, osa 2

 Lopultakin se valmistui. Sain sudittua viimeisetkin ritilät ja loput korjaan keväällä. Taso jäi aloittamatta, mutta maali on jo ostettu. Eli väri päätetty. Rakenne erottuu hienosti, on tosi raikkaan oloinen ja me tykätään. Sotkin tikkaiden kanssa kukkamaan mennen tullen, mutta toivottavasti kasvit eivät ottaneet ihan nokkiinsa.

Huvimaja

Kangaskatosta ei laitettu enää paikoilleen,vaan se laskostettiin odottamaan seuraavaa kesää. Purjeesta saa silloin kivan varjon istuimien päälle.

Peräkkäin, pusumaja ja pergola.

Takapiha hahmottuu ja täydentyy multakasoilla.

Yksi suuri istutusalue laajenee vielä suuremmaksi. Tämä on valmiina talonmittainen, mutta ei kokonaan kasvualuetta. 

Linjanarua on siirrelty sitä mukaan, kun lapio löytää kiven, joka on pyörivän kauhaan sopiva.

On mittailtu laattojen paikkaa, riittävyyttä ja suunniteltu minkälaista kiveä lähdetään ostamaan. Ja kuinka paljon.

Välillä on kävelytetty kottikärryä, etsitty lapioita ja rautakankea.

Käyn välillä kurkkaamassa kulman takaa, miltä se näyttää mistäkin suunnasta katsottuna. Tulee muuten askelia päivään!

Ensimmäiset laatat kokeillaan paikoilleen.

Aurinko alkaa painua mailleen.

Ostin jo kesällä pergolaan valosarjan, jonka laitoimme valmiiksi maalattuun pintaan. 

K-raudan valosarja, Cello, on samantapainen varjostin, kuin viime syksynä asennetuissa pylväsvalaisimissa. Näkyy suoraan oviaukosta vesilammikon reunalla.

Illan pimeydessä valosarja hehkuu kauniisti ja tuo turvallissuudentunnetta.

Keinu ja pöytäryhmä on siirretty paikoilleen. En juurikaan koristele syyskukin näitä pimentoon jääviä tasanteita, kun valo on jo itsessään kaunis koriste.