Syksyn merkit

Yksi kylmä aamuyö sai meidät vauhtiin ja peittelemään arat kasvustot. Osa kukinnoista on nyt vasta nuppuvaiheessa, esim. auringonkukat. Nämä on niin ihanat väripilkut pitkine varsineen. Pörriäisetkin tykkää. Jätän näiden kukintojen siemenet tarjolle niin, että linnut pääsevät syömään siemenet. Tosin osan voisin kerätä talteen ensi kesän kukintoja varten.

Kylvin keväällä useampaa eri lajiketta joista osa oli niitä pitkiä, osa hyvin maltillisia. Täytyy sanoa, että näitä on palvottu, kylvökset on peitelty, etteivät linnut syöneet siemeniä. Vettä on kannettu kannuittain, näitä on tuettu ja pariin kertaan suojattu kylmältä. Haastetta peitellä kolmatta metriä korkeita hujoppeja.

Siksi näistä voidaan iloita pitkälle syksyyn ihan kotipihassa.

Rupsahda rauhassa.

Lisää on tulossa.

Taidan tallentaa näiden värit lasille.

Muratti on näyttänyt syysvärin koko kesän. Tämän talvettaminen kellarissa on aina niin ja näin. Nyt se on jo nostettu suojaan lappeen alle, että vesi saadaan kasvin käyttöön vielä ulkoiluvaiheessa.

Pihlajat on olleet monta  vuotta ilman marjoja, mutta nyt niitä on. 

Mutta missä on linnut? Vielä ei ole tarvis syödä talvivarastoja, mutta olen ihmetellyt pihalintujen vähäisyyttä.

Tämä daalia kuuluu niihin löytöihin, joita tein keväällä paikallisessa Hankkijassa, joka loppui kylältä. Juurakot olivat edulliset, mutta niin elinvoimaiset.

En tehnyt esikasvatusta, vaan istutin kaikki juurakot suoraan maahan. Vähän niille piti muistaa kantaa vettä. Nämä kukkivat väreissä valkoinen, punainen ja oranssi.

Syyskuu on alkanut kovin sateisissa merkeissä. Jos nyt ei just sada niin kohta kuitenkin. Työmatkalla kuvattu, odotettavissa kotipihassa kaatavaa vesisadetta =)

Pienen pienistä valopisaroista on otettava kaikki ilo, kuten aamuinen sumu, joka on hetken kuluttua hälvennyt ja taivas on tumman pilven peitossa. 

Kotiportailta kuvattu kesken aamupuuron, 

Terhi