Hyvissä ajoin tein syntymäpäiväkortin valmiiksi ja ensimmäiset nimet kirjoitettiin Vanessan juhlissa helmikuun alussa. Kortin humoristinen osa on hersyvä ja iloluonteinen 80-vuotta täyttävä mummo, joka virkkailee, neuloo, ompelee ja pitää kukista.
Ostin Miljan juhlaan muutaman leikkoruusun, joista kaksi ensimmäistä sai naistenpäivän kunniaksi miniä ja tytär. Kolmatta pidin hetken jemmassa ja lopulta sovitusti, kesken Miljan syntymäpäiväjuhlinnan, oli oman äidin vuoro saada oma ruusunsa.
Tiesimme, että äiti ei halua viettää juhlapäiväänsä, mutta se ei estänyt meitä muistamasta häntä. Olimme jo valmiiksi sopineet, että kun olemme suurelta osin kaikki läsnä juhlassa, voin ottaa pienen siivun Miljan päivästä. En sentään laulanut, mutta ihmettelin, kun ei miäskään laulanut.Minulla on aina mukanani sellainen puuhapussi, josta riittää jaettavaa ja niin sieltä löytyi jotain äidillekin annettavaa.
Olemme jokainen osaltamme mukana antamassa apua lahjarahan avulla, kun fyysinen työ sitä vaatii. Olen ollut yhteydessä äidin lähellä asuvaan nuoreen 4H-yrittäjään, joka on luvannut olla arjen apurina.
Pieni omatoiminen tekeminen onnistuu vielä, mutta raskaimpiin pihatöihin ryhdyttäessä on hyvä olla auttava käsi. Siitä se ajatus sitten lähti.
Nyt vain kirjaamaan paperille niitä arjen askareita, joita nuoret voivat tehdä. Kesä on tulossa, hurjaa vauhtia, ja kaikenlainen tekeminen on kohta taas edessä.
Oli kiva, että meitä oli näin monta paikalla yhtä aikaa onnittelemassa.
Yllätys oli onnistunut!
💕
Eikä siinä vielä kaikki. Mummot voivat istua kiikkustuolissa pipa päässä, joten mummolle keltainen pipa mietintämyssyksi.Eemeli ja miniä
Onnea vielä hyvin paljon koko porukalta!
Tytär tekee kynnet, huomaa kympit.
Humu, mummo ja tytär.
Terhi














1 kommentti:
Onpa ollut kiva ylläri. Tuo arjen apu on parasta ja tarpeen. 80 on kyllä kunnioitettava ikä ja oi ihanuus-ikä näkyy kynsissäkin
Lähetä kommentti