Tänä vuonna

Emme osallistu tämän kesän Avoimiin Puutarhoihin, jotka järjestetään 5.7.2026. Teimme ratkaisun viime viikolla, kun asiaa mietimme ensinnä minun kannaltani ja sitten pihatöiden. Olin ihan kalkkiviivoille asti ajatuksella, että voimmehan me pitää päivätapahtuman kahdestaan ilman ulkopuolista apua, mutta tiedän kuinka uupunut olisin sen jälkeisen työpäivän ja koko viikon.

Nyt ei ole oikea hetki uuvuttaa itseään, vaan teemme omaan tahtiin ilman määräpäivää hommia, joita on nyt jo kerääntynyt taas jonoksi asti.

Sateiset päivät raikastavat ilmaa ja kuvien värit tulevat näkyviin tummina ja kauniina.

Tutut pihakoristeet ovat pysyneet ehjinä ja lähes kaikki on laitettu tänä kesänä taas esille. Piha ei ole vain kukkamaa, vaan se on paikka, jossa voin temmeltää ja korostaa kasvua eri elementein.

Olisi ihana patsastella patsaspuistossa, mutta ei se oikein näytä kivalta meidän pihassa. 

Leijonapatsas ottaisi upeasti vastaan kotiportilla, murrr! Onneksi tämä lintupari on pysynyt ehjänä vuodesta toiseen.

Lintuallas huvimajalla.

Villiviini köynnöstää niin tiheänä kaaren päällä, että sen alla pystyy pitämään pienesti vesisadetta. 

Vaaleanpunainen juhannusruusu luhdilla. 

Tämä on ilahduttavasti kasvanut, vaikka jää usein huomaamatta etualan suuren kasvuston vuoksi.

Karhunvadelman kukka.

Lasikukat

Kasvarilla

Vuorikaunokki leviää, mutta ruohonleikkuri pitää sen kasvun rajattuna.

Samoin tämä vaaleanpunainen isokonnantatar.  Molemmat kasvussa leikkimökillä. Tytär halusi aikanaan oman kukkamaan ja nämä viihtyvät hyvin tällä kasvupohjalla.

Terhi