tiistai 27. heinäkuuta 2021

Laukon kesä

 Viikon viileät ilmat on taas muuttumassa lämpöisempään suuntaan, eli paksulle villapaidalle ei ole vielä tarvetta.  Miten pukeutua illanviettoon, kun järvenrannalla oleva ulkotapahtuma kutsuu monipuolisella tarjonnallaan? Etsin kaapista pitkän kesämekon ja otin varuiksi farkkutakin. Takille olikin käyttöä illan myötä. 

Olimme toistamiseen Vesilahden Laukossa, jossa on tänä kesänä huikean hieno tarjonta erilaisia ulkoilmatapahtumia. Paikka on upea ja sen pihapiiri vaikuttava. Vehreät pellot, Pyhäjärvi, siisti miljöö. Näissä maisemissa viipyilisin useamminkin. Tällä kertaa pääsimme katsomaan upeita taidenäyttelyitä, joista osa jäi näkemättä, kun aika vain kului liian nopeasti. 

Kuinka sopivasti saavuimmekaan paikanpäälle, että kävelimme suoraan tiskille ja saimme vielä paikat seisovaan pöytään! En kyllä tiennyt, että minun oli niin nälkä, mutta kun näin sen tarjonnan, tajusin, että itsehillintäni saattaa pettää pahan kerran. Mainittakoon, vaikka en halua pitää sairaspäiväkirjaa, niin elimistöni on ollut kovassa myllerryksessä miähen keväisen tapaturman jälkeen niin, että joudun tekemään paljon töitä valitakseni oikein. Tänään on hyvä, mutta huomenna taas voi olla toisin. 

Söimme nautiskellen eri mauista ja ruokalajeista. Voi että. On vaikea sanoa missä kohtaa olin jo ähky, mutta eihän otettua ruokaa sovi jättää lautaselle. Jälkkäri menee eri vatsaan, tyttären sanoin, niin sitäkin sitten piti vielä syödä. 
Onneksi olimme ajoissa. Hoputin miästä jo aamutuimaan, että ei sitten mennä ihan viimehetkellä, kun autojono pikkuteillä muodostuu niin helposti, enkä halua sinne peltoparkin takimmaiseen nurkkaan. Ruokaillessamme katselimme loputonta autojonoa ja näppäriä parkkipaikan järjestelijöitä, joilta homma sujui mutkattomasti.
Vyöryimme täysin vatsoin ajoissa etsimään mukavaa istuinpaikkaa puistoalueen penkkirivistöltä. Kesäriennoista oppineena meillä oli mukana omat istuinpehmusteet, itsevirkatuin päällisin. Niillä "luiset" peput pysyi paikallaan koko illan esityksen ajan ja saattoi keskittyä vain oleelliseen, eli ihastelemaan taitavien tekijöiden esityksiä.
Illan musisoinnista vastasi kelttifolkrokkia soittanut Greenrose Faire.
Pidimme musiikin kepeydestä, ajoittain mahtipontisuudestakin. Äänentoisto oli hyvä, ei liian kova, ettei olisi kuullut toistaan. Osa jammaili musiikin tahdissa. Tunnelma oli hyvin rento ja läheiset terassit oli auki koko illan. 
Illan toinen live_esitys oli Rohan Tallien turnajaisesitys, “Claritas in Tenebris”
Upeat hevoset ja uljaat ritarit vievät hyvän ja pahan taistoon
Miekat ja peitset 

Tarvittiin monta avustajaa ja esitystä kuljettava musiikki, upeaa katsottavaa.



Rohan Tallien näytökset ovat aina yhtä sykähdyttäviä.
Upeiden esitysten päätyttyä läheisen myyntipisteen vohvelit ei jääneet huomaamatta. Mansikat ja kermavaahto maistui ihan täydellisiltä illan päätteeksi!
Ehdimme katsomaan vielä muutaman näyttelyn, joista Tiina Torkkelin hitsatut luolamaalukselliset kierrätysmateriaalista hitsatut eläinhahmot kirmaavat keskiaikaisen kellarin uumenissa.
Kellarin ulkopuolella on kurki. Laukon kartanoa isännöi Kurjet lähes 400- vuotta.
Työt on upeita kolmilotteisia ja näyttäviä.
Kellarin viileydessä valo heittää varjon seinään ja työt tuplaantuu.

Laukon peura, joita väisteltiin kotimatkalla.





Näyttelyitä on lähes joka rakennuksessa,mutta minä halusin päästä jälleen kartanoon ja siellä olikin näytillä suuria töitä.
Tästä tuli lempparini! Halkaisija oli kahden metrin kokoinen, eli ei ihan pieneen tilaan.
Samoissa sävyissä
kuten nämäkin. 
Kuvasin tummien taulujen pintaa, jossa näkyy paremmin työn kolmiulotteisuus.





Näissä töissä viehätti kevään vihreys ja vehreys.




Kulttuurinnälkäiset olivat vaikuttuneita taitavien tekijöiden töistä.
Toivotaan, että korona ei tule jälleen sulkemaan näitä mahtavia tapahtumapaikkoja ja esityksiä. On hienoa välillä päästä näkemään ja kokemaan mitä erilaisempia paikkoja, kädentaitoja ja viipyilemään uusissa tunnelmallisissa hetkissä.

lauantai 24. heinäkuuta 2021

Tontilla

Takana on ensimmäinen lomaviikko, jossa ei ole ollut tietoakaan levosta ja lomasta. Koko viikko on tehty rästihommia ja siivottu kotia. Kerätty marjoja ja säilötty satoa.

Mitä enemmän meille tulee ikää, sen enemmän meillä lisääntyy työt. Ehdotin jälleen, että muutetaan kerrostaloon. Vanhan puretun pirtin paikalle on valmistumassa miähen konehalli, jonka pohjan valutyöt tehtiin yhtenä perjantaina suit sait sukkelaan. Olin töissä, mutta kuvaviestit kertoi työn sujuneen hyvin. 
Ammattilaiset asialla, lattiassa on kerrasta valmis pinta. 
Miäs on työmaallaan aina, kun ehtii. Työsarkaa piisaa.
Minusta ei ole paljon hyötyä, mutta kuulostelen, että koneet käy ja elementit nousee.
Pihalla on ollut himppasen mielyttävämpää, kun lämpötilat on 20 molemmin puolin. Välillä vilunväristykset saa haihattelemaan lämpimmistä keleistä, mutta onneksi tunne on hetkessä ohi.
Piha on pyörtynyt, puutarhuri myös. Kuva kasvarista nurmialueineen ei ole otettu ihan lähiviikkoina. Olisin niin iloinen nähdessäni hyvinhoidetun, kauniisti vihreän ja siistiksi ajetun nurmialueen. Totuus on kauttaaltaan auringonpolttama, jonka myötä myös tämän kesän perennat ovat nyt nähty.
Tämä kaunis pieni sininen pallero on laukka.
Kuten myös tämäkin.
Olen vaihtanut viherkasvien mullat ulkona, koska se on vaan niin paljon siistimpää tehdä pihalla, kuin sisällä. Tällä viikolla tein vielä useammat multaukset. 
Pesin ikkunat, kun lopultakin keittiörempan jälkeen huonekalut on siirtyneet omiin paikkoihinsa, loputkin astialaatikot tyhjentyneet tiskarin kautta kaappeihin. Vielä puuttuu muutama lattialista, mutta ainahan jokin juttu jää roikkumaan. 
Makkareihin laitetaan uusi lattiapinta myöhemmin.
Jos laskit oikein,on päivätyön lisäksi ollut keittiöremppaa, konehallin valmistusta ja auringon polttama piha. Ihan liikaa kaikkea. Olenkin ollut kuluneen viikon niin loppu, että teen vain, mutta pihaan en ole jaksanut panostaa.
Ihailen niiden kukkien ja kasvustojen vehreyttä, jotka sitkeästi jaksavat kaikesta huolimatta sinnitellä iloksemme. Astiataimien kastelu menee sujuvasti, mutta perennojen kohdalla vain osaa on voitu sadettaa. 
Huomisesta olen suunnitellut pihapäivän ja katson mitä voin tehdä. Ensi viikolle on luvattu hellejaksoa, mutta viikon loppupuolella olisi jo epävakaisempaa. Tervetuloa sade!
Orvokit kukkivat ja minä nypin. Siemenkohdat ja pitkäksi venähtäneet kukkavarret katkeaa nopeasti.
Eteläpäädyn pergolassa on ollut kiva istua töiden lomassa. Nostaa jalat keinuun ja hiukan huilata. 
Aurinko laskee, voi nauttia pitkään lämpimistä illoista. Ne pahuksen paarmatkin on jo häipyneet.
Koska helle, kävimme aamulla ennen töihin menoa ja heti töiden jälkeen uimassa. Pikapulahdus herätti kummasti ja päivällä veteen piirtyi hien suolaama pinta.
Lomassa parasta saada tietyt työt etenemään ilman työaikaa ja aikaisia aamuja.