maanantai 18. toukokuuta 2009

Kasvihuone kasvihuoneella

Seuraavaa vesisadetta odottellessa pääsin minäkin vauhtiin pihatöissäni. Ja nyt sitten pitäsisi lentää yhtä aikaa moneen paikkaan. On ajatusta ja uutta ideaa. On rikkaruohoa ja tyhjää kohtaa.
Olen muuten toisenkin kerran seissyt kukkapenkkini vieressä, tuijottanut tyhjää maata ja miettinyt mitä siinä pitäisi kasvaa.
Hokenut ihan kyllästymiseen saakka, miksi täällä(kään) ei kasva vielä mitään.
Olenko malttamaton? Taidan olla. Rikkaruohot valtaavat tyhjän penkin tosi nopeasti, mutta paljon ei arvaa mennä lapionsa kanssa multaa penkomaan, kun osa kasveista vielä uinuu.
Kuunliljoja lähinnä odottelen näkysälle.
Mutta kasvihuoneella on taas tapahtunut. Johan se ehti muutaman vuoden olla ihan entisellään, mitä nyt viime kesänä intouduttiin ottamaan koko iso tila käyttöön ja järkeistettiin tavaramäärä.
Olen istunut puutarhan tuolilla ja katsellut kasvihuoneen ovesta sisälle. Istunut ja miettinyt.
Ihastellen olen katsellut kauniita kuvia kasvihuoneista, joissa on kauniit tuolit ja pöytä, koristeet ja muut lisukkeet siinä ympärillä. Minäkin tahtoisin tuollaisen.
Miettinyt miten sen tuohon taikoisin ja herännyt haaveunista. Pah! Miten minä siellä kasvihuoneella mitään ehtisin istumaan? Onhan meillä kaunis huvimaja, en tarvitse kasvihuoneromantiikkaa.

Siitä se sitten taas lähti. Hetken nojailtiin miähen kanssa suunnittelemassa kasvihuoneen ovella ja raahattiin ensin vesiastiana ollut kylpyamme pihalle. Sen uusi sijoituspaikka on kasvihuoneen vieressä olevan ulkorakennuksen ränninalunen.
Ammeen päälle laitettiin siihen rakennettu puuritilä, pysyy pikkulapset ja muut nilviäiset poissa. Sadevesi on egologisempaa kasteluvettä, tietää tyttäreni.

Koska huoneessa on lattiapinta - alaa paljon, sitä pitää hyödyntää kunnolla. Taas on tehotalous mielessä.
Yksi taimikehä tyhjennettiin mullasta ja maanpinta tasoitettiin. Rankin osuus alkoi, kun kotturikaupalla työnnettiin vanhoja navetan piipuntiiliä peittämään hiekkapohjaa.
Ah, kuinka ihanalta tuolla näyttääkään.
Jossain makaa nyt sähkölinjat maassa, kun yksi neljän metrin mittainen tolppa pätkittiin taimipöydän jaloiksi. Piti saada jotain tosi kestävää, mikä ei huoju kun siihen nojaa ja lastaa pöydän täyteen purkkeja.
Pöydän alle saan kerättyä muoviämpärit, ne on aina valmiina innokkaille käsipareille.
Kukkaruukut, joita nyt vain sattuu minulla olemaan, ööh - paljon.

Puukot on teroitettuna ja heinäsirkat odottavat tomaatintaimien kasvua. Pääsevät tukemaan runkovarsia.

Olen ostanut yhden Mårbackan pelargonian aikaisin keväällä. Eihän tuo mokoma kukkinut kuin hetken ja sitä hetkeä minä päätin sitten hyödyntää. Otin useamman pistokkaan ja laitoin taimenalut suoraan multapurkkiin ja muovipussiin hikoilemaan, siis juurtumaan. Näin sain viisi uutta tainta, ensimmäisissä alkaa nuput jo näkymään.

12 kommenttia:

Olivieno kirjoitti...

Voi kuinka ihana iso kasvihuone... ja tuo veikeä sammakko pienessä. Ihan vihreänä katselin noita kupujasi, minulla on myös tuollainen indiskan nuppi... minun oli kanssa pakko saada itse tehty kupu ja kun en siihen reikää saanut, niin tadaa - liimasin nupin kiinni! Ihan takuutyöstä se ei käy... varsinkin kun nuo lapset ja muut nilviäiset (kuten osuvasti kuvailit) tuppaavat kaiken rikkomaan. Risuaita on niin IHANA, voiskos se sun mies tulla meillekin tekemään...

KristiinaS kirjoitti...

Hah, mä kerkesin tänne ennenkuin lista näytti päivitystä. Mulla oli niin tärkeä linkki, että tulin heti laittamaan sen tänne.
Katso kuin ihania Tiffany kissoja, ja Pingviinillä on hienosti kalat vedessä yms. Ajattelin että sulle on pakko nää linkittää.
http://kio1.blogspot.com/2009/05/tiffanypuuhastelua.html

Joo, sun puutarhahommatkin on näyttäviä.

Vuokko kirjoitti...

Tästä se puutarhurin nautinto alkaa, eiks vaan? Arvaa, kuka odottaa kieli pitkällä jatkoa siun puutarhakuville :)

Matleena kirjoitti...

Et sinä kyllä tainnut kovin kauan istuksia siinä miettimässä, kun taas olet noin paljon touhunnut! ;D Ja ihanaa!

piitis kirjoitti...

Teillä on iso kasvihuone, sinne mahtuu kasvit sopuisasti ja istutuspöytä näyttää tukevalta, ei notku ja heilu istutus touhuissa.

Mukavia puutarhapäiviä!!!
^_^Piitis

eija kirjoitti...

Olette te sitten tuon miähen kanssa kerkiäväisiä tyyppejä. Koko ajan tapahtuu... minulla on kotona ensi kertaa tomaatintaimia verannalla kasvamassa ja amppelimansikkaa, saa nähdä tuleeko satoa. Kyllä sinun kasvihuoneesi on ihana. Ja nuo lasikuvut ovat sanomattoman kauniita ;)

TeSa kirjoitti...

Olivieno. Ei tuo miäs nyt vielä kerkee, sillä on niiin pitkä lista vielä tekemättömiä töitä tällä tontilla ;)
Kiitos KristiinaS, kävin kurkkimassa kauniita töitä.

Kiitos ihan kaikille.

Cefuts kirjoitti...

En ole mikään puutarhaihminen, joten nyt kyselen tyhmiä. Laitoitko pelargonian istukkaat suoraan ruukkuun, ilman näkyviä juuria? Laitetaanko muovipussi lehtien päälle vai mikä virka sillä on? Minulla on nyt kahdessa vesilasipurkissa tuoksupelargonian istukkaita kasvattamassa juuriaan, mutta tuo tapa tuntuu niin aikaa vievältä ja hitaalta..:)

Kaunis kasvihuone sinulla ja työsi ovat todella esteettisiä.

TeSa kirjoitti...

Kiitos sinulle.
Tyhmiä kysymyksiä ei ole koskaan, tyhmää olla kysymättä.
Pistokkaat laitan aina suoraan istutusruukkuun, otan vain alimmaisia lehtiä tarpeeksi pois.
Multa kastellaan kevyesti ja sitten pudotan ruukun pakastepussiin, suljen pussinsuun ja odottelen. N. vk kuluttua poistan pussin, mutta siinä välillä avaan ja hapetan tainta. Katson, ettei juurelle tule hometta, eikä lehdet mätäne.

Voit laittaa myös jokin korkean lasiastian ruukun päälle, mutta pussiin upottaminen on turvallisempaa. Ei mene rikki.

Jos nyt laitat ne pistokkaasi suoraan multaa, katso, että pistokas ei ole pehemennyt varrestaan.

sartsa kirjoitti...

Sammakkoprinssikö se siellä kurkistelee? Ostin ite samanlaisen äskettäin.
Mieletöntä vääntöä sinul on sielä pihalla. Suunnittelu on kivaa, kun joku vielä toteutttais.
Ja kannattaa kattoa heti suurennuslasin kanssa, joko niitä kukkia sieltä siemenkylvöstä alkaa näkyä :D

Cefuts kirjoitti...

Kiitos vastauksestasi :) Täytyy kyllä kokeilla tätä vinkkiä, jospa se olisi parempi keino kuin vesijuurrutus. Tuoksupelargoniat näyttää olevan niin turkasen hitaita juurtumaan. Olin päivän poissa ja sillä aikaa yksi chileistä (firecracer) oli kärsinyt niin kovasta vesipulasta, että varsi oli aivan vaakatasossa :( Tänään täytyy ehdottomasti vaihtaa ruukku, kun olemme viikonlopun poissa - sehän olisi chilin kuolema.

TeSa kirjoitti...

Sammakkoprinssipä se siellä.
Ihana otus!

Joskus on aika taistelua saada istutukset onnistumaan, mutta enemmän onneksi on onnistumisen iloja koettu.