Oikein mukavaa ja turvallista kesälomaa kaikille koulunsa päättäville, myös opettajille.
Monissa kouluissa soi tänään iki - ihana suvivirsi, me kävimme kuuntelemassa sen jo keskiviikko iltana. Lapset kajauttivat laulun soimaan palkeet puhkuen.
Se olikin sitten 14. peräkkäinen kevätjuhlamme ala - asteella.
Oma " suvivirteni" soi viikolla, keskiviikko oli viimeinen työsopimuksen mukainen päivä. Saman työnantajan palveluksessa tuli täyteen yli 10 vuotta. Haikeutta ilmassa.
Koska irtisanomiset annettiin lomautusten aikana, en päässyt koskaan hyvästelemään omia työkavereitani, koskaan en pitänyt läksiäiskahvituksia. Ainoastaan nimi paperiin ja sanat, se oli sitten siinä.
Näin paljon työnantajan edustaja sanoi, kun jätin avaimeni pöydälle. Ei kiitosta, ei käden puristusta.
Katkerako? Kokeilkaa itse.
Minä päätin muistaa itse itseäni ja ostin kauniin Siperian lehtikuusen pihallemme muistuttamaan näistä palvelusvuosistani.
Pidin työpaikastani, siitä vauhdista. Työkavereista ja vuorotyön suomasta vapaudesta. Paljon hauskoja muistoja kulkee mukanani, tosin myös kipua.
Aurinko hellii tänään lomansa aloittaneita. Onnea kaikille valmistuneille!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
12 kommenttia:
Lempeitä tuulia sinulle uuteen! Nyt tuntuu haikealta, katkeraltakin, mutta toivoa on uudesta ja ehkä paremmastakin!
"Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen ovi avautuu, mutta usein jäämme tuijottamaan sitä sulkeutunutta ovea niin pitkään ja niin pettyneinä, että emme näe niitä ovia, jotka avautuivat meille."
-Alexander Graham Bell-
Ihanaa kesäistä viikonloppua sinulle!
P.S. jalka selvästi eilistä parempi! ;)
On aika purjeet nostaa...onnea sinulle tulevaan!
Tänään on täälläkin laulettu suvivirttä, on se aina vaan niin ihana! Meillä taas eka kerta pitkästä pitkästä aikaan ei kuultu sitä ala-asteella vaan ylä-asteella. Nuorinkin menee jo kasille syksyllä ja toiseksi nuorin menee sitten lukioon.
Lempeä on keväinen päivä, olen samaa mieltä kuin Matleena ja itse melkein saman kokenut... aikoinaan suoraan hoitovapaalta eläkkeelle vielä työikäisenä... Mutta nyt sopeutuneena ja uusia kokemuksia rikkaampana ;)
Maailma on joskus tosi kova, hienoa,että osaat kanavoida tunteesi luovasti - istutit uuden taimen; onnea sinulle ja uusille haasteille!
Kyllä on ollut karua toimintaa työnantajalta, mutta minkäs näille tekee.
Uusi aika koittaa kuitenkin aina päättyneen jälkeen.
Ihailin tuolla aiemmassa postauksessa kuvaamaasi tiiliaidannettanne. Se on upea!!
Hieno idea.
On siinä kyllä työtä ollut.
Ja virkkaamasi verhokapat ovat niin, niin kauniit.
Oikein lämmintä viikonloppua!:)
Ihania kesäpäiviä !
Nauti kesästä, älä murehdi asioista, kyllä ne järjestyvät!
Asioilla on tapana järjestyä. Tavalla tai toisella.
Elämä ei tunnu aina olevan ihan reilua.
Toivottelen nousujohteista jatkoa.
Suuria kiitoksen sanoja ei tarvittaisi. Taputus olalle, pieni kosketus, osoittaisi inhimillisyyttä. Vaikeaa? Taitaa tänä päivänä mennä rutiinilla asiat, jotka ovat ihmisille suuria ja tärkeitä.
Sinulta ei inhimillisyys ole loppunut, kun jaksat auttaa uutta elämää alkuun. Ja teet aivan häikäisevän kauniita verhoja. Mielessäni kävi jouluverho, jota olen virkannut parikymmentä vuotta. Ikkunatkin ovat jo vaihtuneet moneen kertaan :).
Kyynel vierähtää poskelle kaiken jälkeen.
Kiitos kauniista sanoista, näillä jaksaa kun tietää, että on vielä inhimillisyytäkin.
Itse vain odottaa sitä kaunista sanaa, kun se aina jaksaa itse toistaa.
Kiitos teille.
Samainen asia on koskettanut läheistäni. Ja sama kiukku nousi pintaan kun tätä luin. Katkeruutta saa olla, kukapa pystyisi olemaan siitä vapaa, kunhan se ei jää päälle. Jotenkin vääryys kaikuu mielessä, sillä hyville ihmisille ei tällaista saisi tapahtua. Muista se että sinussa ei ole mitään vikaa, minä opettelen vielä hillitympää suhtautumista.
Kiitos sinulle. Katkeruus ei piinaa, ei jäädä miettimään asioita liian pitkäksi aikaa.
Painetaan vain eteenpäin hymy huulilla.
Lähetä kommentti