Vierailijat

Kesän monet pienet ystävät ovat saapuneet pihamaalle inisemään. Hyttyset, nuo maan mainiot linnunruuat pakottavat pukeutumaan säädyllisesti, muutoin on iho ikävillä paukumilla.
Työviikko on taas lusittu, mielessä on ollut kotipihan monta työkohdetta mitä pitää kohentaa.Ensinnä katkoimme isoista omenapuista muutaman oksan, rakennustilaa uudelle kasvihuoneelle.
Puita olisi voinut katkoa paljon enemmänkin, mutta on hyvä muistaa tuo kohtuus kertaleikkaamisessa.
Taitoin muutaman oksan talteen, kukinnot ovat huikaisevan kauniita.
Varsinkin, kun niitä on paljon.
Vanhoissa omenapuissamme on yleensä ollut hyvä kukinto, mutta sato ei ihan joka vuosi ole yhtä runsas.














Olen tehnyt useamman suunnitelman uusille kukkaistutuksille, miäs teroittaa lapion kärkeä ja suuntaa kotturit maanajoa varten asemiin. Suuret kukkapuskat saavat paikan luhdin vierestä, kun uusi nurmialue on saatu ison koneen avustuksella alulle.
Poikkesimme kukkatarhalle, josta ostin kesän ensimmäisen valkoisen pionin. Joka kesä on saatava 1 - 2 uutta alkua, lähinnä näitä edullisia ruukkutaimia.
Katselin pihaa kiertäessämme, että kohta kukkivat ensimmäiset pionit, kahdessa puskassa on jo hyvät kukkanuput.

















Pihavierailulla kävivät myös Molle ja Nuppu, nuo kaupunkilaiskissut. Turvallisesti valjaissa tutkivat monet pienet kolot ja puskanaluset, vapaina olisivat viipeltäneet omille poluilleen aika nopeasti.

Kylmänarkojen kesäkukkien osto on houkutellut pidemmän aikaa, tietäisipä vaan, jatkuuko sää näin suotuisana, vai pitääkö istutuksia siirrellä ja peitellä kylmien öiden vuoksi.
















Vaikka suunnittelen suuria, toteutan pieniä. Minullehan jää lähinnä rikkaruohojen kitkeminen, kuopsuttelu ja suunnittelu.
Mutta kyllä suunnitteluun sitten saankin sitä aikaa ja energiaa kulumaan. Pitää ottaa asiat leppoisasti kuin kissat, valppaana, nauttien, tarkkaillen ja venytellen.
Pysyy paikat notkeina ja mieli virkeänä.

















Leppoisaa viikonloppua sinulle,