
Tällä viikolla en ole päässyt yhtään nauttimaan pihasta, iltapäivisin kotiin tultuani on aina satanut, paitsi sitten tänään, kun on muuta puuhaa illaksi. Kunhan ne helteet taas palaavat, rikkaruohot puskevat pitkää vartta, ja minä, minä se ravaan ämpäreideni kanssa kukkamaalta toiselle.

Työtä ja iloa on riittänyt näiden kahden ruukunkin kanssa. Ensin kukat kituivat viikonpäivät pirtillä, aikapula ja huono muisti pitivät kukat kuivana.

Ruukutuksen jälkeen innoissani kannoin uudet ruukkuni piha - aidanteelle, jossa orvokit peittyvät lumeen. Pah ja pahus!


Nyt nuo reppanat luulivat muuttuneensa lumpeiksi ja taas ruukut siirrettiin suojiin. En edes viitsinyt kantaa näitä aidanteelle kuvattavaksi, kuistin suojissa sain ihan hyvän otoksen ja kysehän on näistä keväällä viimetöikseni tehdyistä keramiikkaruukuista.
Molemmat ruukut halkesivat yläosistaan jo raakapoltossa, mutta ei enempää lasituksessa. Jos pääsen syksyllä jatkamaan harrastusta, teen ensitöikseni ainakin kaksi lisää aidanteen tyhjille telineille.


Nuorimmainen kävi tänään tutustumassa tuleviin luokkakavereihinsa ja kouluun. Vielä on viikko jäljellä alakoulua ja sitten alkaa loma. Kylläpä tämä aika kuluu nopsasti.



4 kommenttia:
Hauska kuva!
Kauniita ilmoja kaipaillaan täälläkin.
Hyvää viikonloppua!
Lumoavan värisiä kukkakuvia!
Hauska kuva puutarhanhoitajasta! Sellaisa näkymiä on näihin aikoihin ympäri Suomea, kuvittelisin! Sellaista sisään ja ulos kantamista se on toukokuun ajan kukkien ja taimien kanssa. Mutta työmäärää ei lasketa, vaan eletään toivossa, että se lämpökin vielä tulee. Mielenkiintoista tuo ruukkujen itse tekeminen, pitääköhän meikäläisenkin mennä jollekin kurssille oppimaan konstin.
Onpas orvokeilla ollut vaiherikasta elämää.
Paljon oli luettavaa kertynyt, ja hienoja kirppislöytöjä. Mutta sun uus lasipaja on tosi upea, passaa siinä taiteilla.
Lähetä kommentti