Monen tarinan peitto

Paljon väriä, paljon, paljon tekemisen riemua ja iloa valmistuneesta työstä!
Silkasta riemusta leyhäytin uusimman peittoni kostealle nurmelle luhdin edustalle kuvattavaksi.
Aamulla virkkasin viimeiset peiton pylväät valmiiksi. Työ ei vaatinut viimeistelyä, olinhan päätellyt jokaisen langanpään samantein.
Valmis työ kutisti mukavasti langanjämävarastoani, sekä saatuja keriä.
Hamsterivarastoni pieneni peräti 3, 050 kg!
Näinkin ison, 2, 3m x 2, 3m, peiton virkkaaminen kävi välillä voimille, kun työ valui aina lattialle asti, eikä sitä saanut pysymään siistissä läjässä jalkarahilla.

















Pitkään aikaan en ole innostunut mistään käsityöstä, kuten tästä.
Loppujen lopuksi tämän tekemiseen ei mennyt kuin reilu kuukausi aikaa. Syyskuun alusta tein ensimmäisen päivityksen ja näiden välissä välillä huokailin kerran hitauttani.
Vaikka pidän rauhallisista väreistä, enkä laisinkaan sinisestä, sopi tähän työhön kaikki värit. Kuin olisi räsymattoa kutonut vanhoista vaatteista, jossa jokainen raita kertoo omaa tarinaansa.
Työhön käytin kaikkia 3, 5 mm koukulle sopivia lankojani. Osan käytin kaksinkertaisena. Lopputuloksessa eri vahvuiset langat eivät näy haittaavasti.














Valmis peitto saa paikkansa luhdissa, naisten puolelta. Sivustavedettävä sänky on tarpeeksi leveä peitolleni ja antaa huoneelle lisäksi kivan kädenjäljen.
Tosin, huoneessa on paljon muutakin käsityötä, jopa kangaspuut.
Tavoitteenani oli saada peitto valmiiksi ennen nuoremman taksvärkkipäivää, ensi perjantaita, jolloin poika tekee päivätyönsä kotona tyhjentämällä luhdin huoneista tekstiilit talviteloille.














Kaikki tavarat olivat vielä paikoillaan, sain tunnelmallisia kuvia, kun peitot, patjat ja matot eivät roiku orsilla.
Tähän peittoon löydät työohjeen tältä sivulta ja tästä näet videon.

Tulkoon vaikka vuosituhannen kylmin talvi, meillä tarjetaan. Tämä oli jo 3. iso peittoni tänä vuonna.