lauantai 24. elokuuta 2013

Isoimmat ikinä!

 Pitäähän tällaisetkin markkinat päästä kokemaan edes kerran elämässään, Pohjanmaa houkutteli suurilla rompepäivillä luokseen.
Uudenkaarlepyyn viikko on ollut monipuolinen, mutta minun aikatauluni ei suonut yhtä ohjelmapäivää enempää.
Lähdimme miähen kanssa matkaan jo perjantai-iltana, että olisimme jo aamusta lähempänä tapahtumapaikkaa. 
Otin yhden puhelun työpaikkojeni siirtymätaipaleella ystävälleni, joka ystävällisesti majoitti meidät. Kiitos  teille, kun avasitte ovenne.
Eihän me aamusta kuitenkaan niin aikaisin maltettu lähteä liikenteeseen, kun harvakseltaan nähdään ja suunvuoron saaminen toiselta on niin kovan työn takana. Juttua olisi ollut vaikka kuinka paljon, vaikka toinen jalka oli jo menossa penkojaisiin, joten lähdettävä oli eteenpäin.
 Voi jeekuna mikä paikka! Ja miten upea ilma!
Aurinko paistoi täydeltä taivaalta, jalat tepasteli pöydän luota toiselle, eikä me ihan kaikkea kyllä jaksettu edes kiertää katsomassa.
Yritin netistä etsiä tietoa, kuinka paljon alueella oli näytteilleasettajia tänä vuonna, mutta en löytänyt mistään infoa. Jos aiempaa tietoa tutkailee, niin yli 700 esittelijäpöytää tuolta alueelta löysi.
 Tein hyvin harkiten ostoksia, etsinnässä oli jotain ihan tiettyä, mutta tarjonta heikkoa. Ehkä jotain kuitenkin tuolta osalta sain mukaani.
Paikalle oli tullut todella paljon väkeä. Vaikka väkeä oli paljon, oli tunnelma välitön ja ystävällinen. Ei kiire mihinkään.
Neljän tunnin kierroksen jälkeen poistuimme paikalta ostoksinemme. Pakkasimme automme, ei kuitenkaan kuvassa näkyvää! vaan sen minkä jouduimme ajamaan puolen kilometrin pellon reunaan...lamps!
 Autolle raahautui kaksi roudaria, joista toinen oli kantanut painavaa jalkalamppua päivänvarjonaan.
 Tämän ihanuuden ostin toiselle ystävälleni, jolle lähetin kännykuvan, laitetaanko teille yksi jalkalamppu tulemaan?
 Vastapuhelu tuli nopeammin, kuin osasin odottaa. Laitetaan tulemaan!
Jos minulla ei olisi jo niin montaa lamppua / valaisinta, en olisi kauaa miettinyt, vaan ostanut tämän itselleni.
Pientä näpertämisen tarvettahan tässä varjostimessa tulee olemaan, mutta ensi alkuun tämän kanssa voi elää ihan tällaisenaankin.
 öh, niin
Onhan minulla niitä lamppuja jo joka pöydällä ja lipastolla, mutta kun tää oli vaan niin ihana. Varjostimen väri ei ole ihan omiaan, eikä kovin siistikään, joten varjostin menee jossain vaiheessa vaihtoon. Eli, itselleni ostin pienen valaisimen.
Huomatkaa, molempien varjostimien päällä olevat kauniit lenksukiristimet.
 Peltipurkkikokoelmani sai yhden ihanuuden lisää, kun ostin tämän etualalla olevan rasian.
Miäs sanoi, että minullahan on jo tuollainen kotona. Vaan eipäs olekaan. En koskaan osta kahta samanlaista rasiaa. Siinähän se keräämisen viehätys piileekin, etsimisessä ja löytämisessä.
Miähen tokaisu Vaahteranmäen Eemelin markkinoista oli aika osuva.

9 kommenttia:

satunNainen Paula kirjoitti...

Kiitos-kiitos-kiitos!! Jalkalamppuhan on vielä komeampi kuin kännykkäkuvan perusteella uskalsin arvatakaan! Olisi upeaa päästä tuollaiseen tilaisuuteen - vaikka toisaalta eihän ole edes tarpeen, kun ystävät tietävät makuni jopa itseäni paremmin ja hoitavat hommat kotiin puolestani!! :o)
Ja upea on tuo pöytämallikin - jos tulet katumapäälle, kelpaa kyllä meillekin! :o)
Mitenkäs nuo ekan kuvan kärryt, kai nekin mukaan lähtivät?

Eena kirjoitti...

Siellähän näytti olleen markkinat kerrakseen! Mahtoi mennä aikaa, että ehti kaiken tutkimaan.

Onnistuneita ostoksia!

Zelda kirjoitti...

Upeita löytöjä olet tehnyt:)

Aikun Askareet kirjoitti...

Varmasti olet nauttinut käynnistä. Ihana ilma on piste iin päälle valikoimia ihastellessa.

enkulin käsityöt kirjoitti...

Ihanan ostoksen olet tehnyt. Täälläkin keräilijä, joka muistaa toki mitä omistaa.
Rompepäivät ovat ihania.
Mukavaa viikonloppua sinulle.

intsu kirjoitti...

Onpa hienot rompemarkkinat. Oih tuo vaunu,sopisi teidän luhtiin! Teidän olisi pitänyt lainata meiltä peräkärryjä!Hienoja lamppuja ja paljon kaikkee.
Kiitos,kiitos vierailusta. Oli niin ihana nähdä ihanaisen Terhin. Aika vaan oli liian lyhyt.

TeSa kirjoitti...

En arvannut edes kysyä vaunujen hintaa, eli eivät tulleet meidän mukaamme.
Pöytälampustahan voisi tietysti neuvotella, jos jostain sattuisi löytymään samanlainen ;)

Tämä tapahtuma alkoi jo perjantaina klo 16, päättyi lauantaina klo 16 ja ostosaikaa oli koko tuo väli.

Kiitos teille.

Anonyymi kirjoitti...

Ihania lampunjalkoja ja vaunut.Olisipa ollut silloin, kun olit vauva.Olisin lykkinyt ympäri Tamperetta ja tuutinut sinua tuollaisissa vaunuissa.äiti

TeSa kirjoitti...

Lampunjaloissa oli juurikin meitä miellyttävä tarjonta. Kaikissa varjostimissa on tarve korjaamiseen.