keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Ilona tivolissa

 Näinhän ne langat kohtaa, kun hetken niitä siirtelee paikasta toiseen. 
Toisistaan tietämättömät langat Ilona ja Tivoli, Novitalaisia molemmat, tuskin tapasivat toisiaan edes lankatehtaassa, mutta telkkuhuoneessamme kylläkin. 
Tänään on muuten Ilonan nimipäivä, onnea!
Näistä kahdesta, melko saman vahvuisista langoista, virkkasin Bavaria peiton. Ei tilausta, ei tarvetta, mutta aika kauppaa tavaran. Näin uskon.
Koko 0, 80 x 0, 80 m
Langankulutus 0, 440 kg
Koukku 4, 5 mm
 Kesällä virkkasin kaksi samanlaista peittoa, joista toinen odottaa edelleen valmiiden töiden laukussani.
Hyvä olla jotain joskus valmiina, on sitten antaa kun on aika.
Heikun keikun Juva ja siellä Anja, kiitos terkuista!

12 kommenttia:

tia kirjoitti...

Oi, kuinka herkkä peitto, kyllä siinä pupujussin on hyvä ottaa pienet torkut ;-) Isäni aina sanoi että kyllä aika tavaran kaupittaa.

Sartsa kirjoitti...

Peittohan sopii sisustuselementiksikin näköjään.
Tolla periaatteella miäkii käsitöitä teen. Kyllä ne joskus johonkin katoaa. ;)

Anonyymi kirjoitti...

Minulla jäi sit vaiheeseen toi malli.Kaunis peitto. äiti

intsu kirjoitti...

Ihanaakin ihanampi peitto. Tykkään kovasti mallista ja sävytkin on hyvät. Muuten miten niin kiimaa käsissä enempi kuin työssä. Ei siinä minun lampunvarjostimessa käytetty liimaa ollenkaan:)

möhönasu kirjoitti...

Ihana peitto ja mukavat värit :)

MariJ kirjoitti...

Sievä peitto!

saga kirjoitti...

Onpa suloinen peitto!

sibylla kirjoitti...

Toivottavasati joskus minukin tämän hetkiset katoavat. Sukat kyllä ovat katovaa tavaraa. Hempeä peitto varmasti löytää kaverin!

rommas kirjoitti...

Hieno on tämänkin värisenä. Vaan, meillä on hyvässä käytössä tuo vihreä ja siihen olemme kovasti tykästyneet :).

R

Eija kirjoitti...

Hieno peitto ja ihastuttava kehto.

ellu kirjoitti...

Oi, miten nätti peitto!
Minulla valmiit työt eivät säily lainkaan vaan minä huppanan jakelen ne heti etiäpäin.

TeSa kirjoitti...

Kiitos teille kaikille.

Minusta on ihanaa, kun on jotain pientä varastoissani, on aina ottaa, kun tarvitsee.
Luulenpa, että tämäkin peitto löytää käyttäjänsä aikanaan.