Joulun tunnelmaa

Että mua jouluttaa. Hieno sana, eikö?
Moneen vuoteen ei ole liiemmin syksy tuntunut näin hyvältä, kuin tänä vuonna. Eli minun puolestani ei tarvinne ohittaa joulua. Odotan. 
Kävin kaupassa hypistelemässä jo ensimmäiset joulukoristeetkin ja taisin ostaakin jo yhden...hyvissä ajoin liikkeellä.
Joulun odotus ja tuntu alkoi jo hyvissä ajoin ennen ensimmäisten lumihiutaleiden putoamista. Enkä minä ole meillä ainoa joka sitä odottaa. Nuorimmainen ilmaisi asian ääneen viikoa ennen minua.
Odotamme.
Silloin ainakin olemme kaikki hetken koolla ja se tunne tuntuu jo nyt niin hyvältä.

Uusimpien, juuri julkaistuiden kirjojen myötä joulun odottaminen voi hiukan helpottaa, vaikka tuskin näistä(kään) ehdin mitään tekemään, mutta selaan aikani kuluksi suurella mielenkiinnolla ja kannan muutkin jouluiset kirjani käden ulottuville. 
Kymmenen minuutin aamupalalla, joista aikaisimmat alkavat jo ennen neljää, ehdin aina muutaman sivun fiilistelemään ja taas jaksaa siirtää jalkaa toisensa eteen.

Muutamaan kertaan olen hyödyntänyt alemyyntejä ja ostanut jouluisia kortteilutarvikkeita varastooni. Pientä kotrollia kyllä tarvittaisiin, ettei mopo karkaa taas käsistä. Tulette kuitenkin saamaan valmiiksi painetut joulukortit, ostovalmiit, omakätisesti kirjoitetut  =)

Kävin taas aikaiseen aamulla kasvarilla salaattia pakkaamassa. Kerrospukeutuminen on aloitettu, monta suojaavaa vaatekertaa lämmittää mukavasti kipakassa pakkasessa. 
Siitä huolimatta en ole välttynyt lentsulta, joka taas paheni entisestään. Kotiin päästyäni otin pari pahaa lääkettä käyttöön tautia taltuttamaan, sekä lämmintä teetä.
Nautitaan kauniista sunnuntaista, nessujen kera tai ilman.
Mielummin ilman nessuja,