sunnuntai 21. elokuuta 2016

Kesäkauden päättäjäiset

Vaikka kesää on vielä jäljellä, pidimme kauden päättäjäiset viikonloppuna. Ajoitimme tapahtuman varmaan vapaaseen viikonloppuun, valalomaan.
Joimme perjantaina paikalle päässeiden kanssa valakahvit ja loppuporukan tulessa lauantaina alkoi nyyttäriperinteellä ruuan valmistaminen.
Meitä oli 9 aikuista ja kaksi pientä. Tai kolme!

Olemme saaneet jo jonkin aikaa olla tietoisia kolmannen lapsenlapsen tulosta ensi talvena. Oi kuinka ihanaa. 
Kahtena edellisenä vuotena olemme kuulleet sekä Venlan, että Miljan odotuksesta. Näistä juhlista alkaa tulla jännää, kun mielenkiinto kohdistuu enemmän pyöristyvään vatsaan, kuin itse ruokaan =D
Päivän ensimmäinen kattaus oli "pientä purtavaa", eli mangokanaa, riisiä, makaroni - kinkkusalaatti ja kauden kasviksia kermaviili-homejuustodipillä.
Miniän tekemä valkosuklaa juustokakku syötiin jälkkärikahvilla.
 Elokuinen viikonlopun päivälämmöt ovat olleet lämpöisiä, jopa helteisiä. Vaatetus sen mukainen. 
Hyvä niin. Viime syksynä sama tapahtuma oli hiukan kalsee. Tosin aikakin oli muutamaa viikkoa myöhäisempi.
 Serkusten kohtaaminen on aina yhtä hauskaa seurattavaa. Milja olisi halunnut tehdä lähempääkin tuttavuutta.
Viime vuonna perheen keskuudessa suuren suosion saavuttanut Frisbeegolf on lisäännyttäny "nälkää" siinä määrin, että pihapiiriimme on kannettu kori, jos toinenkin. Rataosuuksia harpotaan, kiakkoja haetaan ja etsitään, mutta aina on yhtä hauskaa ja haastavaa pelata.
Miniä hoiti rataosuuksien kartanluvun Miljan kanssa.
 Rakennuksien taakse sijoitetut korit toivat oman haasteensa peliin.

 Nuorimmaisen tyttöystävä valokuvasi ja tytär vahti tytärtään.
5 kk:tta on vähän, mutta niin paljon rakkautta ja suloisuutta pienessä ihmeessä!
"Olisin joutanut tästä vaikka leikkimään samalle vesiammeelle Venlan kanssa!"
Kysyin luvan saada leikittää Venlaa ja Muumi laivaa kasvarin nurkalla juuri ennen saunaa. Tietäähän sen kuinka tässä leikissä kävi. Selässä oli vain pieni kaitale kuivaa. Mutta kivaa oli.
Iltaruuan valmistamisen ja porrastetun saunomisen välissä ennätettiin seurustelemaankin.
                                         kuvasarja ...ei komentoitavaa...
Suomalaiseen maalaiselämään tutustumassa, media-alan opiskelija Turkista, katseli menoamme hymyssä suin. Vanhemman pojan perhetuttu oli luonamme ensimmäistä kertaa.
Pieni kesäheinä jaksoi pitkän päivän ja illan, kun sai nukkua kahdet päikyt.
Kummisetää piti ujostella koko viikonlopun.
Miästen pelit jatkuivat ihan koko päivän. Tervettä menoa, ulkoilua, kovaa kilpailuviettiä ja hurttia huumoria.
Läheisyyttä ja rakkautta.
Illan alkaessa hämärtymään, alkoi erilainen kuhina, kun pyysin miähen grillille ja muut alkoivat kantamaan ruokailuvälineitä ja ruokia luhdille.
Viikolla ilmojen ollessa kovinkin epävakaiset, päätimme miähen kanssa näitä nuorimmaisia juhlijoita aatellen mennä luhtiin, jos sittenkin sataa ja tuulee kovin. Paksut hirret antavat hyvän suojan ja iltaa voidaan venyttää palelematta myöhempäänkin.
 Keräsin illan tarjoilupöydän kukkakimppuun hortesiaa, purppuaheisiangervoa ja vuorenkilven lehtiä.
Kääntelimme tilan pöydistä yhden pitkän pöydän, jonka ääreen mahduimme kaikki syömään. Toiseen päätyyn siirrettiin yksi pöytä tarjottavia varten.
Pöytien ylle viritettiin pallovalonauha ja nurkissa oli pienet ledityövalot. Tarpeeksi valoa, mutta sopivasti hämärää tällaiseen tilaan.
Nuoret kantoivat tarjottavat ja minä mahdutin ne pöytään.
Tarjolla oli rosvopaisti ja colapossua, grillimakkaraa, grilliribsiä sekä kanaa. 
Uudet perunat. Vihreä salaatti, uudelleen makaronisalaatti, vesimelonia. Kasvistikut ja dippi. Halloumjuustoa, motzarellatikkuja, maissia ja juomia jokaisen omaan makuun.
Jälkkärinä tyttären leipoma mutakakku, vanilijajäätelö ja erilaisia jäätelökastikkeita.
Ruoka oli maukasta, sitä oli ja se nostatti veden kielelle. Väki poistui ruokailusta perheittäin saunaan ja nuorimmat poistuivat, nuorimmasta päästä, vuorollaan omiin peteihinsä.
Miljan katse isänsä tuopille.
Miähen muikea ilme kertonee, että tätä jatkumoa ei kannata lopettaa.
Kiitos vävyn lihaveitsen! Tarjottava oli lihaisaa ja mureaa.
Luhdin käyttö on jäänyt tosi vähäiseksi, mutta porukan kasvaessa tässä tilassa on mukava pitää kesäillan tapahtumia.

8 kommenttia:

Ingi kirjoitti...

Teillä on ollut mahtavat päättäjäiset! On suurta rikkautta, että perhe viihtyy yhdessä.

Saija kirjoitti...

Ihanat päättäjäiset! Aivan mahtavan tunnelmallinen juhlapaikka teillä, kerrassaan upea :)

KristiinaS kirjoitti...

Olen sanaton! Ihana juhla taasen. Nyt on erilaista katsoa kuvia ja mielikuvitella tekemisiänne kun oon nähnyt paikan. Kaikki jotenkin loksahtaa kohdalleen.
Kyllä teillä on syömistä ollut, huh huh. Vaa hyvä se on kunnon pidoissa olla riittävästi ja hyvää suuhun pantavaa. Sulla on hieno perhe.

seijap kirjoitti...

On teillä ollut upeat juhlat, hyvää loppukesää teille!

Sari kirjoitti...

Onnea taas tulevasta vauvasta! Teillä näitä ihania uutisia riittää. Ja juhlat ovat aina todella mahtavat. Tuollaiset kun joskus saisi aikaan omalla porukalla. Ei puutu kuin ne tyttöystävät.

TeSa kirjoitti...

Kaunis kiitos teille.
Luhti on todellakin oivallinen juhlapaikka. Rakennuksella alkaa olla jo kunniotettavasti ikääkin.

sartsa kirjoitti...

Pirskeet oikein pitkän kaavan mukaan. :) Varmaan mukava jälleenäkeminen ja yhdessä touhuamisen hetki.

TeSa kirjoitti...

Kyllä!
Kaikki tykkäävät hyvästä ruuasta, on ilo laittaa ja tarjota sitä.